Ennen haastattelua Jenna Jauhiainen, 36, lähettää sähköpostin. Viestissä on 13 linkkiä eri artikkeleihin sekä kolme väliotsikkoa aiheista, joista hän haluaisi puhua.

Kolme minuuttia myöhemmin tulee vielä yksi aihe lisää, ”jos tossa edellisessä mailissa ei ollut tarpeeksi taustamateriaalia”.

Nopea viestittely on yksi Jauhiaisen supervoimista. Toinen on mediaviestintä.

Jauhiainen on ollut mukana monissa viime vuosien näkyvistä kampanjoista. Sellaisissa kuin #Valomerkki, Kiasma_strike ja Laki särmään.

Jauhiaista pidetään myös dynamona Flow Striken taustalla. Paljon medianäkyvyyttä saanut kampanja vaati, että Flow-festivaali irtautuisi väitetyistä Israel-yhteyksistään.

Kampanja sai paljon kritiikkiä. Jauhiainen pitää sitä onnistumisena.

Miltton-konkari

Vuodet 2017–20 Jauhiainen työskenteli viestintätoimisto Milttonilla viestintäsuunnittelijana. Siellä hän oppi, että omalle asialle haitallista keskustelua ei voi hiljentää, mutta medialle voi ehdottaa juttua asiakkaan toivomalla näkökulmalla.

– Jätetään ulkopuolelle asiat, joista ei haluta puhua. Me tehdään se freimaus, ja se menee [mediassa] aika hyvin läpi. Olin huolissani, miten hyvin se meni läpi.

Milttonin työskennellessään hän tajusi, että voisi käyttää osaamistaan myös kansalaisaktivismiin. Hän on kouluttanut Elokapinaa sekä seksityön dekriminalisointiin pyrkiviä aktivisteja ja konsultoinut viestinnässä ”lähes kaikkia” Palestiina-solidaarisuuden piirissä Suomessa toimivia tahoja.

Suuren osan työstä hän tekee ilmaiseksi, pro bono. Osa-aikainen päivätyö on Valokuvataiteen museon viestintäassistenttina.

Vyöllä on useita menestyneitä kampanjoita.

#Valomerkki vaikutti Jauhiaisen mielestä siihen, että yökerhoihin ja musiikkitapahtumiin on tullut häirintäyhdyshenkilöitä sekä turvallisemman tilan ohjeistuksia.

Kiasma_strike sai Kansallisgallerian laatimaan uudet yksityistä rahoitusta koskevat eettiset ohjeet ja parantamaan läpinäkyvyyttä.

Laki särmään -kansalaisaloite, joka vaati Suomen puolustushankinnoissa huomioitavan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus, eteni keväällä eduskunnan käsittelyyn.

Kampanjoista näkyvin on Flow Strike. Se on myös ylivoimaisesti kritisoiduin.

Rahataloudessa kyse uskottavuudesta

Flow Strike syntyi Berliinissä kesällä 2024, kun Jauhiaisen Flow'hun buukatut performanssitaiteilijatutut miettivät tapoja vaikuttaa festivaalin Israel-yhteyksiin. Flow'n omistanut Superstruct Entertainment oli myyty sijoitusyhtiö KKR:lle, jolla on sijoituksia myös Israelissa.

Päätettiin, että aiheesta tehtäisiin kampanja. Kiasma_strikesta saatiin valmis sapluuna.

Flow Strike vaati Flow-festivaalia luopumaan yhteistyökumppaneista, joilla on toimintaa myös Israelissa, sekä painostamaan KKR:ää luopumaan sijoituksistaan Israelissa.

Varsinkin jälkimmäistä on pidetty epärealistisena vaatimuksena. Liikkeen sisälläkin osa ajatteli, ettei jättiyhtiötä kiinnosta pienellä markkina-alueella käytävä keskustelu.

Jauhiainen ajatteli toisin.

–Tuollaiset entiteetit elävät sillä, että niillä ei ole nimitunnettuutta muualla kuin niiden omassa skenessä.

Sillä, että KKR:n nimeä toistetaan, on Jauhiaisen mielestä merkitystä. Hän sanoo tehneensä sijoittajaviestintää ja nähneensä, ”kuinka heikkoja ja peloissaan ne ihmiset ovat, kuinka pienestä kaikki on kiinni”.

Jauhiainen sanoo, että rahataloudessa on kyse uskottavuudesta. Jos se menee, arvo voi romahtaa nopeasti.

– Monet ajattelevat, että raha ja kapitalismi ovat seurausta järjen ja tieteen kehityksestä, ja että asiat toimivat siellä tietyllä tavalla. Eivät toimi. Ne toimivat uskomus-ego-taikasfäärissä.

Kampanja onnistui

Flow Strike sai varsinkin tänä kesänä hurjasti näkyvyyttä. Mediassa keskusteltiin musiikkialan Israel-kytköksistä. Pehmoaino ja Melo katuivat Flow-keikkojaan, ja useampi esiintyjä puhui festarilavalla Palestiinan puolesta.

Flow'n taiteellinen johtaja Tuomas Kallio manasi myöhemmin Ylen haastattelussa, ettei itse sisällöistä kirjoitettu mitään. Samassa haastattelussa Kallio toisti väitteensä, ettei Flow'lla ole mitään yhteyttä Israeliin. ”Ei ensimmäistäkään.”

Jauhiaisen mielestä Kallion kommentit osoittivat, että Flow Strike oli onnistunut.

– Siinä hän antoi implisiittisesti ymmärtää, että on suuri häpeä olla assosioitunut Israeliin.

Jauhiainen korostaa, että Flow Strikea tekivät useat ihmiset, ei vain hän yksin. Toiveena on rakentaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa jäsenet kokevat olevansa yhteiskunnallisia toimijoita.

– Että jengi oikeasti oppii näkemään rakenteet ja älähtää, jos ne eivät ole kohdillaan.

Monet argumentoivat Flow Strikea vastaan sillä, ettei Israel-yhteyksiltä voi tässä maailmassa välttyä. Apple ja Google toimivat Israelissa, kuten myös monet levy-yhtiöt, tapahtumajärjestäjät ja niin edelleen.

Flow Striken sisällä näistä kommenteista iloittiin. Kampanja kohdistui yksittäiseen festivaaliin, mutta pohjalla oli laajempi globaalin kapitalismin kritiikki.

– Ihmiset alkoivat tajuta, että kapitalistinen järjestelmämme tukee kolonialistista, imperialistista valtiota, Jauhiainen sanoo.

Voitto siis tämäkin.

Erityisihminen

Jauhiainen puhuu haastattelussa itsestään paljon ja nopeasti. Minuuttien mittainen monologi saattaa alkaa teini-iän biletyksestä ja päätyä siihen, miten tehokas viestittelijä hän on.

Jauhiainen identifioituu neuroqueeriksi. Hän hyperfiksoituu asioihin, jolloin hän voi työskennellä keskittyneesti vaikka 20 tuntia putkeen.

Jauhiainen sanoo tottuneensa jo nuorena siihen, että hänellä on kavereita kaikenlaisista taustoista. Ihmiset tai valta eivät ole pelottaneet, ja siksi hän on päätynyt puhumaan kaikenlaisiin tilanteisiin.

– Monia pelottaa sellaiset asiat, jotka on mulle ihan sunday brunch.

Lapsena hän oli nörtti, joka istui yöt tietokoneella internetiä selaten. Koulussa hän lintsasi vanhempiensa luvalla keskimäärin päivän viikossa. Arvosanat olivat silti niin hyvät, että luokkakaverit katsoivat vierestä kateellisina.

Viestintätoimistossa hän sanoo olleensa todella nopea. Jos kollega käytti kaksi tuntia tiedotteeseen, Jauhiainen hoiti homman vartissa.

– Kirjoitan normisähköpostin alle minuutissa. Sellaisen, että vastaan johonkin ja laitan siihen kohteliaisuudet. Tiedän, että oon vähän erityis… Että muut ihmiset eivät toimi näin.

Normaalin ihmisen vapaa-aikaa Jauhiaisella ei ole. Hän sanoo elävänsä täysin työnsä kautta.

– Elän seitsemän ihmisen elämää samaan aikaan.

Kohti vaalijytkyä

Politiikassa puhutaan englanniksi spin doctoreista, kulisseissa toimivista PR-konsulteista, jotka pyrkivät spinnaamaan keskustelua toivottuun suuntaan.

Jauhiainen ei ihan pysy kulisseissa, mutta PR-konsultoinnin Miltton-konkari taitaa.

Viime kuntavaaleissa Jauhiainen toimi vasemmistoliiton Alma Tuuvan kampanjapäällikkönä. @pikakahvimemegirl-tilistä tunnettu Tuuva valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 2588 äänen turvin. Mediassa alettiin puhua ”meemivasemmistosta”.

Heinäkuussa iso yhdysvaltalainen vasemmistolehti Jacobin haastatteli Tuuvaa ja Jauhiaista. Artikkeli on yksi niistä, jotka Jauhiainen linkkasi ennen haastattelua.

Jauhiainen jatkaa Tuuvan managerina ja povaa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin jytkyä. Hän on varma, että meemivasemmisto voi viedä ääniä oikeistolta ja onnistua siinä, mihin ”muu vasemmisto” ei ehkä kykene.

Avainsanat: suorapuheisuus ja uusvilpittömyys. Meemit, joissa ei saarnata tai ylenkatsota.

– Toiveeni on, että persuista tulee unohdettu marginaalipuolue. Persujen äänestäjät siirtyvät vasemmistoliiton äänestäjiksi, ja vasemmistoliitosta tulee yli 20 prosentin kannatuksen puolue.

Hurja työtahti

Haastattelun jälkeen Jauhiainen palaa Roomaan, missä hän asuu osan vuodesta. Siellä hän tekee paikallisen viestintätoimiston kautta viestintää Greenpeacelle sekä auttaa ystäväänsä valokuvaprojektissa.

Hän istuu myös Suomen Palestiina-verkoston Sumudin hallituksessa ja auttaa parhaillaan Gazaan matkaavan Global Sumud -aktivistilaivueen viestinnässä.

Työtahti on hurja.

Vaikka Jauhiainen pystyy tekemään töitä ”150-prosenttisesti”, hän myöntää saaneensa ”pari burnista”.

– Mutta ne ovat tulleet lähinnä kun on täytynyt tehdä työtä, joka ei inspiroi. Mulla on loputtomasti energiaa, jos koen, että työ on merkityksellistä.

Lue edellinen Kulttuurivieras: Elisa Suokko ei lukioikäisenä tiennyt mitä haluaa – hän sai uran, jollaista ei ole muilla