Alle puolet Suomessa työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista tekniikan alan asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuinpaikkana, osoittaa Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten liiton uusi selvitys.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mukaan tekniikan alan osaajien lähtöhalukkuus on kasvanut kaikilla mittareilla verrattuna vuosi sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna.

Alaa uhkaa ”aivovuoto”, jos korkean koulutustason osaamista lähtee pois.

– Meillä on Suomeen asettuneita tekniikan alan kansainvälisiä osaajia. Heistä entistä useampi harkitsee tai ilmoittaa suoraan, että on lähdössä pois, eikä osaamista ole samassa mittakaavassa tulossa tilalle.

Tutkimuksen mukaan 64 prosenttia ulkomaalaistaustaisista tekniikan alan osaajista on huolissaan Suomessa käytävästä maahanmuuttokeskustelusta.

Tämä on Oksan mukaan merkittävin syy kasvaneisiin lähtöhaluihin.

Muita syitä ovat oma työttömyys ja huonontunut yleinen taloustilanne.

Oksa on huolissaan tilanteesta, missä Suomi ei näyttäydy kansainvälisille tekniikan osaajille houkuttelevana paikkana työskennellä.

– Epävarmuus on ihmisille epämieluisa olotila. Jos olet huolestunut siitä, miten siinä maassa, jossa asut ja työskentelet, keskustellaan sinusta. Se vaikuttaa, Oksa toteaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten jäsenistöltä avoimella linkillä maaliskuussa 2025. Kutsu kyselyyn lähti liittojen englanninkielisille jäsenille. Vastaajia oli 756.

Wärtsiläläisten pitkät työurat

Vaikka moni ulkomaita Suomeen tullut osaaja miettiikin poismuuttoa, myös toisenlaisia tarinoita on.

Vaasassa Wärtsilällä kansainvälisyys on arkipäivää. Yrityksen työkieli on englanti, ja työyhteisössä ihmisiä 60 eri maasta.

Antonio Cannistrá saapui Suomeen 23 vuotta sitten Italiasta tarkoituksenaan opiskella vain muutaman kuukauden – mutta jäikin pysyvästi. Hän on työskennellyt Vaasassa Wärtsilällä 13 vuotta.

Hän pitää erityisesti Suomen työelämän rauhallisuudesta ja siitä, että työntekijälle annetaan omaa aikaa.

– Ja kasvu palkitaan. Se on hyvä asia, Cannistrá kuvailee.

Myös ranskalaislähtöinen Gilles Monnet kokee Suomen työelämän positiivisena.

Monnet on asunut Suomessa 17 vuotta ja työskennellyt koko ajan Wärtsilässä. Hän kertoo päätyneensä Suomeen rakkauden perässä ja kiinnostuneensa Wärtsilän teknologiasta.

– Johto on täällä ei niin hierarkinen. Tulen Ranskasta, jossa asiat ovat hieman toisin – siellä organisaatiot ovat hierarkisempia. Täällä on myös paljon avoimempaa, joten pidän siitä kovasti, Monnet sanoo.

Wärtsilä on onnistunut pitämään osaajansa

Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa tunnistaa ilmiön kansainvälisten osaajien katoamisesta Suomesta, mutta toteaa, että Wärtsilässä Vaasassa kansainvälisten osaajien tyytymättömyys ei ole noussut ongelmaksi.

Mäntymaa arvioi, että yhtiön strategia ja panostus hiilineutraaliin merenkulkuun ja energiaan kiinnostavat kansainvälisiä osaajia.

– Ymmärrämme toki tuon huolen, mutta kyllä meillä nimenomaan strategia resonoi, eli siitä tulee vetovoimaa.

Wärtsilän Vaasan kansainvälisillä osaajilla on vahva oma verkosto.

– Meillä on Vaasan alueella paljon yhteistyötä yritysten, yliopiston ja kauppakamarin kanssa, eli panostusta siihen, että ihmiset viihtyvät ja pysyvät täällä, Mäntymaa sanoo.

Koko perheen sopeutuminen tärkeää

Sekä Oksa että Mäntymaa korostavat perheenjäsenten viihtymisen merkitystä.

Jos perheenjäsenet eivät löydä mielekästä tekemistä, työtä tai opiskelua Suomessa, se vaikuttaa voimakkaasti lähtöhaluihin.

Vaasassa esimerkiksi yliopiston Spouse-ohjelma tukee puolisoiden verkostoitumista ja urakehitysmahdollisuuksia.

– Kyllä tätä asiaa pitää kehittää koko ajan ja tehdä yhteistyötä sen eteen. Me tarvitsemme tänne huippuosaajia, asiantuntijoita ja insinöörejä jatkuvasti, Wärtsilän Mäntymaa sanoo.

Wärtsilän mukaan keskimääräinen työura yrityksessä on kahdeksan vuotta.