Suomessa on kuollut 2010-luvulla keskimäärin 15 naista vuodessa parisuhdeväkivallan seurauksena.

Tänä vuonna Suomessa on uutisoitu jo 16 naisen kuolleen väkivaltaisesti, kertoo Naisten Linjan vt. toiminnanjohtaja Elina Lakso. Tämän vuoden luvuissa on tosin mukana myös tapauksia, jotka eivät täytä parisuhdeväkivallan kriteerejä, joten lukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa.

– Tekijöiden joukossa on kumppaneiden lisäksi esimerkiksi aikuisia lapsia.

Tieto pohjautuu Eeva-median seurantaan, johon kirjataan jokainen uutisoitu väkivaltaan kuollut nainen vuonna 2025.

Lakson mukaan jokaisessa tämän vuoden tapauksessa uhri ja tekijä ovat tunteneet toisensa.

Seurannassa ei ole vielä huomioitu Espoon Henttaalla perjantai-iltana tapahtunutta henkirikosta. Poliisi epäilee tapausta murhaksi.

Tilastokeskuksen luvuissa näkyy lähisuhdeväkivallan lisääntyminen.

Viime vuonna viranomaisten tietoon tulleiden pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Naisuhrien määrä kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta.

– Luvuissa on nähtävissä nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan määrän nousu. Naiset kokevat myös huomattavasti vakavampaa väkivaltaa ja pitkäkestoisempaa väkivaltaa kuin miehet, Lakso sanoo.

Ero on väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki

Laakson mukaan parisuhteen päättyminen ja eron puheeksi ottaminen on väkivaltaisen parisuhteen vaarallisin hetki.

– Jos parisuhteen aikana on esiintynyt väkivaltaa tai kontrolloivaa käyttäytymistä, väkivalta jatkuu eron jälkeen noin puolessa sellaisista suhteista. Väkivalta voi jatkua esimerkiksi vainona ja kestää vuosienkin ajan, Lakso sanoo.

Kun väkivaltainen suhde etenee, väkivalta muuttuu tutkitusti raaemmaksi. Lakson mielestä Suomessa ei tunnisteta väkivaltaa riittävästi, eikä sitä uskalleta ottaa puheeksi.

– Terveydenhoidosta ei ohjata väkivallan kokijoita riittävän ajoissa avun ja pitkäkestoisen tuen pariin. Se, että yhteiskunnassamme uskallettaisiin kysyä ja puhua lähisuhdeväkivallasta ja väkivallasta ylipäätään, olisi todella tärkeää.

Suomi on EU:n turvattomin maa naisille

Euroopan unionin laajuisessa tutkimuksessa Suomi on ottanut surullisen kärkipaikan: Eurostatin tutkimuksesta ilmenee, että Suomi on Euroopan unionin turvattomin maa naisille.

Kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia naisista Suomessa kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua, mikä on suurin osuus tutkituista maista.

Maiden välinen vertailu ei tosin ole ongelmatonta, koska väkivaltaan liittyvät kulttuuriset käsitykset ja lainsäädäntö voivat olla erilaisia eri maissa. Lakso huomauttaa, että lähisuhdeväkivallan määrästä on vaikeaa saada täysin luotettavaa tietoa, sillä suuri osa väkivallasta ei koskaan tule viranomaisten tietoon.

Muokattu 4.9. kello 20.24: Täsmennetty ingressissä ja tekstissä Eurostatin tutkimusta luonnehtivia sanavalintoja tuomaan esiin sitä, että ”EU:n turvattomin maa naisille” on toimituksen oma referointi ja johtopäätös tutkimuksen tuloksista.

Muokattu 3.9. kello 14.57: Lisätty juttuun kontekstia Eurostatin tutkimuksesta: selvennetty, että kyse on kyselytutkimuksesta ja että vertailu eri maiden välillä ei ole ongelmatonta.

Oikaisu 1.9. kello 14.40: Jutussa todettiin aiemmin, että tänä vuonna on tapettu poikkeuksellisen paljon naisia. Suomessa 2010-luvulla keskimäärin 15 naista vuodessa on kuollut parisuhdeväkivallan uhrina. Tänä vuonna elokuuhun mennessä Eeva-median seurannan mukaan on kuollut 16 naista, mutta tässä luvussa on mukana myös muuhun väkivaltaan kuolleita naisia, ei vain parisuhdeväkivaltaan. Lukuja ei siis voi suoraan vertailla toisiinsa tai tehdä niiden pohjalta johtopäätöstä, että naisia olisi kuollut tänä vuonna väkivallan uhreina enemmän kuin aiemmin keskimäärisenä vuotena.

Juttua korjattu 31.8.2025 kello 20.38: Lakson mukaan jokainen kuolemantapauksista ei täytä täysin parisuhdeväkivallan kriteerejä. Sitaatissa luki aiemmin virheellisesti, että jokainen tapauksista ei täytä täysin lähisuhdeväkivallan kriteerejä.

Juttua korjattu 31.8.2025 kello 22.19: Jutusta poistettu väite, ettei Suomessa tilastoitaisi naismurhia.