Iisalmelaisen järven ranta-asukkaat ovat seuranneet ihmeissään, mitä heidän edessään tapahtuu.
Muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta on Iso-Ahmojärvi, joka peittyi jälleen tänä kesänä lähes kokonaan vesikasveista. Järven lähiympäristössä asuu noin 160 ihmistä.
Iso-Ahmon pinnalla vellova massa on syntynyt karvalehdestä ja viherlevästä, jotka ovat kietoutuneet toisiinsa ja muodostaneet tiiviitä lauttoja. Tällainen koko järven täyttämä esiintymä on poikkeuksellinen Suomessa.
Vene pysähtyi kasveihin jo viisi vuotta sitten
Heikki Sutinen huomasi tilanteen ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten soudellessaan järvellä.
Sutinen kertoo ihmetelleensä, miksi vene pysähtyi kasvilauttaan, mutta ei selvittänyt tilannetta sillä kertaa enempää. Tämän jälkeen kasvit ovat vallanneet koko järven kahtena viime kesänä.
Sutiset muuttivat asumaan rannalle voidakseen nauttia järvestä soudellen ja kalastaen. Nyt he miettivät, kuinka paljon Iso-Ahmon tilanne vaikuttaa kiinteistön arvoon.
Orvokki Sutinen päätti perustaa Ahmonrannan kyläyhdistyksen, jonka yksi tehtävä on saada järvi puhtaaksi. Yhdistyksen perustaminen sai laajasti kannatusta ympäristön asukkailta, koska järven rannalla on myös yleinen uimaranta.
Tavalliset kasvit löysivät otolliset olosuhteet
Iso-Ahmon vallannut karvalehti on irtokeijuja eli vesikasvi, joka kasvaa upoksissa veden pinnan ja pohjan välillä, eikä ole juurtunut pohjaan. Viherlevä kuuluu puolestaan Suomen vesistöjen yleisimpään leväryhmään.
Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä kertoo, että karvalehti kuuluu vesistöjen normaaliin lajistoon.
Kasvi hyötyy lämpimästä kesästä sekä matalasta ja rehevästä järvestä. Iso-Ahmojärvi on kirkasvetinen, joten karvalehti saa riittävästi valoa kasvuunsa lähes koko järven alueella.
Karvalehdellä on myös hyvä puolensa. Sen runsastuminen on todennäköisesti ehkäissyt sinilevän massaesiintymiä Iso-Ahmolla, koska se käyttää samoja vedessä olevia ravinteita kuin sinilevä.
Sinilevän väheneminen on puolestaan lisännyt valon määrää veden alla, mistä karvalehti on hyötynyt.
Järvellä on tehty sinilevähavaintoja aikaisempina vuosina. Siksi karvalehteä ei kannata Koski-Vähälän mukaan poistaa kokonaan.
Tarkempi selvitys Iso-Ahmon tilanteesta on vielä kuitenkin kesken, joten Koski-Vähälä ei pysty arvioimaan tarkemmin karvalehden ja sinilevän yhteyttä toisiinsa.