Järvenpää on kerrostaloyhtiölle kallein kunta, arvioi Kiinteistöliitto.

Liitto laskee kuntakohtaisten kulujen eli tontin ja kiinteistön verojen, kaukolämmön, jätehuollon, veden ja sähkön hintojen vaikutuksen esimerkkitaloyhtiön hoitokuluihin kunnittain.

Järvenpäässä kerrostaloyhtiö maksaa suurinta kuntakohtaista kiinteistökustannusta, 4,35 euroa neliömetriltä, kun koko maan keskiarvo on 3,51 euroa.

Lähes yhtä kalliita ovat viime vuoden ykkönen Helsinki sekä Tuusula ja Vihti.

Kiinteistöliitto korjasi laskelmiaan perjantaina: alun perin torstaina julkaistun selvityksen mukaan kallein kunta oli Vihti. Selvityksessä oli kuitenkin käytetty vanhaa tietoa Vihdin kaukolämmön hinnasta.

Tuoreilla, hieman edullisemmilla hinnoilla laskettuna Vihdin kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovatkin vasta selvityksen kuntien neljänneksi kalleimmat, Kiinteistöliitto arvioi.

Erot listan kuntien välillä ovat suuria: viimeisenä olevan Kokkolan kiinteistökohtainen kustannus on vain reilut 2,80 euroa neliöltä. Selvityksen edullisimmassa päässä ovat myös Pietarsaari, Kempele ja Rauma.

Esimerkiksi 90-neliöisessä perheasunnossa kuntakohtaisten kiinteistökulujen ero on jo lähes kaksi tuhatta euroa vuodessa, Kiinteistöliitto laskee.

Jutun lopussa on taulukko, josta voi katsoa Kiinteistöliiton selvityksen kaikkien 59 kunnan tiedot.

Syypäät: Vesi ja kaukolämpö

Eniten kuntakohtaisia kustannuksia ovat nostaneet veden ja kaukolämmön kallistuminen, sanoo pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.

Vesi kallistui keskimäärin lähes kuusi prosenttia viime vuodesta ja kaukolämpö lähes neljä prosenttia.

Jätehuolto ja rakennuksen kiinteistövero kallistuivat hieman yli kolme prosenttia ja tontin kiinteistövero 0,2 prosenttia.

Sähkön vertailukustannus laski viime vuodesta reilun prosentin. Viime vuonna se laski vertailussa 12 prosenttia.

Vaikka sähköenergian hinta on laskenut, sähkön siirto ja perusmaksu ovat kuitenkin Keron mukaan nousseet.

Kaikkialla kustannukset eivät kuitenkaan kasvaneet: Helsingin vertailukustannus laski reilun prosentin, kun kaukolämpö halpeni.

Kaikkiaan kuntakohtaiset hoitokustannukset nousivat Keron mukaan tänä vuonna kuitenkin hieman vähemmän kuin viime ja sitä edellisenä vuonna.

Vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvo on reilut kolme ja puoli euroa neliöltä, 12 senttiä enemmän kuin viime vuonna.

”Huoli kasvaa, mitkä ne kulut ovat ensi vuonna”

Vihdin kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet kahdessa vuodessa lähes viidenneksen, Kiinteistöliitto laskee.

Vihdin Nummelassa sijaitsevan kerrostaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Lindholm on huolissaan.

– Minkään listan huonoin ei ole mukava olla. Se kuulostaa huonolta asukkaiden ja asumiskustannuksen kannalta, mutta myös kunnan houkuttelevuuden kannalta. Ja huoli kasvaa, mitkä ne kulut ovat ensi vuonna.

Vihdissä kustannuksia nostavat erityisesti jätehuollon kallistuminen sekä taloyhtiön suurimman menoerän, kaukolämmön hinnannousu.

– Jos verrataan esimerkiksi Karkkilaan, niin meidän kaukolämpökustannuksemme ovat 30 prosenttia korkeammat, Lohjaan verrattuna jopa 60 prosenttia korkeammat.

Taloyhtiö on selvittänyt siirtymistä maalämpöön, mutta tontti sijaitsee Lindholmin mukaan liian lähellä pohjavesialuetta.

Toisen lämmitysmuodon käyttöönotto kaukolämmön rinnalle taas ei kannata rahallisesti.

– Investointeja ei saada kuoletettua, sillä kaukolämmön perusmaksu on niin tavattoman korkea, ettei rinnakkainen lämmitysjärjestelmä tuo hyötyä.

Lämmityksen hinnannousuun taloyhtiössä varauduttiin nostamalla hoitovastiketta jo pari vuotta sitten. Sitä ei siis nyt ole tarpeen nostaa, Lindholm arvioi.

Mittayksikkönä 40 asunnon talo

Kuntakohtaiset kustannukset perustuvat Kiinteistöliiton tänään julkaisemaan Indeksitalo-selvitykseen, jossa vertaillaan esimerkkitalon kustannuksia.

– Mittayksikkönä on 1970–80-luvulla rakennettu kerrostalo, jossa on 40 asuntoa. Talo on keskustassa, ei kuitenkaan aivan kalleimmalla alueella, Kero kertoo.

Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Selvityksessä tarkastellaan kustannuksia, joiden suuruudesta päätetään kunnissa ja niiden omistamissa yhtiöissä.

Vaikka selvityksen tuloksena on kustannus euroina per neliö, sitä ei voi suoraan verrata taloyhtiön hoitovastikkeesen.

– Siitä puuttuu keskimäärin miltei puolet. Sellaisia palveluita, joita taloyhtiö ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta, kuten isännöintiä, tilintarkastusta, kiinteistön huoltoa ja siivousta.

Kustannusten nousu huolettaa myös Kiinteistöliittoa.

– Rajana on kuluttajan ja taloyhtiön lompakko. Sieltä viime kädessä täytyy pystyä kaikki kustannukset kattamaan, Jukka Kero sanoo.

Häntä mietityttää myös se, että kuntien päättämät taksat perustuvat aiempaa useammin kiinteisiin maksuihin kuin kulutukseen.

– Tavallaan nämä luonnolliset monopolit, jotka veloittavat kustannuksia taloyhtiöitä, ovat pyrkineet siirtämään velotusta perusmaksun puolelle energiamaksun ja vesimaksun sijaan.

Korjattu juttua 12.9. kello 16.21: Kallein kunta on Järvenpää, eikä Vihti, kuten jutussa aiemmin kerrottiin. Kuntien järjestys muuttui, kun Kiinteistöliitto tarkensi laskelmiaan perjantaina 12.9.

Alla olevasta taulukosta voit katsoa Kiinteistöliiton laskemia kiinteistökustannuksia eri kunnissa. Taulukon voi järjestää kunnittain korkeimmasta kustannuksesta alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Tietoja voi hakea kunnan nimellä.