Ranuan yhtenäiskoulun yhdessä luokkahuoneessa kuhisee satoja ellei tuhansia tunkiolieroja. Eivät sentään valtoimenaan, vaan niille rakennetussa kompostorissa, joka toimii matojen kasvatusalustana.

Ranualla on jo noin 30-vuotinen perinne kasvattaa lieroja, jotka myydään kevättalvella paikallisen huoltoaseman kautta pilkkisyöteiksi.

Nyt matokompostorista ovat ottaneet vastuun Matti Romppaisen ja Minna Tiittasen luotsaamat nelosluokkalaiset, jotka vasta opettelevat lierokasvatuksen saloja.

– Ne ovat aika helppohoitoisia. Ei tarvitse kuin vaihtaa mullat ja ruokkia perunalla, kertoo 10-vuotias Viveka Hanhisuanto.

Matokompostorissa matoja ruokitaan keittiöstä saatavilla ylijäämäperunoilla ja multaa vaihdetaan säännöllisesti, jotta lierot voivat hyvin ja lisääntyvät. Kevättalveen mennessä niitä on tuhansia, ja silloin koululaiset pakkaavat ne myyntipurkkeihin.

Madoilla ja vanhainkotivierailuilla rahaa luokkaretkeen

Romppainen ynnää, että koululaiset saavat matojen myynnistä 300–500 euroa vuodessa. Varat käytetään myöhemmin järjestettävään yhteiseen retkeen.

Kaikkien lierokasvatuksen vuosien aikana koulu on kerännyt matokaupalla arviolta 10 000 euroa.

Ranuan nelosluokkalaiset tienaavat retkikassaan lisää rahaa myös toisella valtavirrasta poikkeavalla keinolla: he käyvät kaksi kertaa kuussa paikallisessa Attendon palvelutalossa ilahduttamassa vanhuksia pientä korvausta vastaan.

– Tätä on kokeiltu yhtenä vuonna aiemmin, ja se hyödytti molempia. Vanhuksia ilahdutti lasten läsnäolo ja lapsille on kasvatuksellisesti tärkeää kohdata vanhuksia, Romppainen kertoo.

Siinä missä iso osa suomalaisista koululuokista kerää luokkaretkirahaa vanhempien johdolla ja jonkun varainkeruuta tarjoavan yrityksen kautta, Romppaisen luokalla valtaosa varoista tulee madoista ja vanhainkotivierailuista.

Matojen kasvatus on paljon muutakin kuin rahankeruuta, sillä lapset saavat pitkäjänteisestä työstä monenlaista oppia.

Tulevaisuudessa vihreitä lieroja?

Ranualaisten matokompostorissa kasvatetaan nimenomaan tunkiolieroa, jota ei ole valittu sattumalta, vaan huolellisten testien seurauksena. Lierojen kasvatuksen aloitti jo eläköitynyt opettaja Hannu Siitonen, joka selvitteli eri lierolajien lisääntymistä erilaisissa olosuhteissa.

Hän kokeili myös väriaineen syöttämistä lieroille, minkä ansiosta ne hohtivat vihreää väriä. Samaa haluaisi testata myös Romppainen – vielä tosin on haussa se tarkoitukseen soveltuva väriaine.

– Vihertävistä madoista voisi olla sitten hyötyä kalastajille. Sitä en tiedä millaisissa olosuhteissa, mutta sen tietää sitten kalamies, Romppainen naurahtaa.

Ranuan koululaisten matokasvatuksesta kertoi ensimmäisenä Kuntalehti.