Oppimateriaaliin käytetty rahamäärä vaihteli viime vuonna paljon eri kuntien välillä. Asia käy ilmi tänään julkaistusta Suomen Kustannusyhdistyksen raportista.

Erot asettavat oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan Suomessa.

– Lähtökohdat ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, missä oppilas koulunsa käy, sanoo yhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Oppimateriaali tarkoittaa tässä tapauksessa oppikirjoja sekä niiden digitaalisia vastineita, eikä esimerkiksi koulutarvikkeita, kuten vihkoja, kyniä tai tietokoneita.

Keskimäärin suomalainen peruskoululainen sai vuonna 2024 käyttöönsä oppimateriaaleja 145 eurolla. Summa on kaksi euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista keskiarvon paremmalla puolella olivat Vantaa, Espoo, Oulu ja Tampere.

Keskiarvon alapuolella sen sijaan olivat Helsinki, Kuopio, Lahti, Pori ja Jyväskylä. Turku panosti molempina vuosina tasan 145 euroa.

Näin Suomen 10 suurinta kaupunkia panostivat oppikirjoihin vuonna 2023 ja 2024:

Osa panosti, osa nipisti

Helsinki laski summaa aiemmasta 111 eurosta 102 euroon. Tampere niin ikään laski rahamäärää ja aikoo myös tuoreen tiedon mukaan jatkaa samalla linjalla.

Suurten kaupunkien perää pitää Jyväskylä, jossa oppilaskohtainen oppimateriaalibudjetti oli 95 euroa.

Yhdistyksen kartoituksesta näkee Suomen kaikkien kuntien tilanteen.

Laihon mukaan oppimateriaaliin käytettäviin summiin toki vaikuttaa kuntien koko, sijainti ja käytettävissä olevat varat, mutta lopulta hankinta on arvovalinta.

– Kyse on siitä, miten korkealle oppilaiden työolosuhteita arvotetaan suhteessa johonkin muuhun hankittavaan asiaan.

Suomen Kustannusyhdistys on suomalaisten kirjankustantajien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö.