Aleksanteri Kivimäki, 28, pääsee heti vapaaksi.

– Kyllä tässä jonkin aikaa kesti, mutta hyvä homma.

Helsingin hovioikeus päätti torstaina päästää Kivimäen odottamaan tuomiota vapaalle jalalle.

Kivimäki lähti vapauteen suoraan oikeudesta käymättä vankilan kautta.

Psykoterapiakeskus Vastaamoon ja sen asiakkaisiin kohdistuneista rikoksista tuomittua Kivimäkeä kuultiin Helsingin hovioikeudessa.

Kivimäki sanoi vapautuspäätöksen jälkeen haastattelussa, ettei ollut yllättynyt ratkaisusta. Hänestä vangittuna oleminen on ollut ”ärsyttävää”.

MTV:n uutisten toimittaja kysyi, onko Kivimäellä ollut raskasta.

– Mieluummin olisin jossain muualla, mutta ei tämä mikään murskaava homma ole.

Kivimäellä ei ole mitään sanottavaa Vastaamon tietomurron uhreille. Hän syyttää poliisia ja syyttäjää virheistä.

Vapautuminen vankilasta nyt ei tarkoita, että hänet olisi todettu syyttömäksi Vastaamon tietomurtoon, vaan hän odottaa myöhemmin tulevaa tuomiota vapaana.

Hovioikeuden mielestä Kivimäen vangittuna pitämiselle ei ollut enää edellytyksiä. Hän on ollut tutkintavankeudessa pääosin helmikuusta 2023 alkaen.

Hovioikeus toteaa, että Kivimäki on ollut käräjäoikeuden tuomion pituuteen nähden pitkään tutkintavankina.

Syyttäjä vastusti Kivimäen vapauttamista.

Kivimäki: Osallistun viimeisiin istuntoihin

Aleksanteri Kivimäki sai viime vuoden huhtikuussa käräjäoikeudessa kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistuksen muun muassa törkeästä tietomurrosta ja törkeistä kiristyksistä.

Kivimäki sanoi vapautumisensa jälkeen, että aikoo osallistua vielä jäljillä oleviin istuntoihin hovioikeudessa. Käsittely hovioikeudessa päättynee marraskuun alkuun mennessä.

Tuomio on odotettavissa myöhemmin.

Kivimäen asianajaja Peter Jaari vaati jo elokuussa hovioikeuskäsittelyn alettua päämiehensä vapauttamista tai ainakin määräämistä matkustuskieltoon vankeuden sijasta.

Tuolloin hän perusteli, että Kivimäellä on riski joutua olemaan vankilassa pidempään kuin tuomio edellyttäisi, jolloin valtio joutuisi maksamaan tälle korvauksia ylimääräisestä vankeusajasta.

Vaatimuksen takana vankilamatematiikkaa

Miten ylipäänsä voi olla mahdollista, että valtio saattaisi joutua maksamaan törkeistä rikoksista vuosien vankeuteen tuomitulle korvauksia?

Kaiken taustalla on monimutkainen ”vankilamatematiikka”.

Aleksanteri Kivimäki otettiin kiinni jo helmikuussa 2023. Hän oli siis vangittuna noin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta.

Koska Kivimäen aiemmista tuomioista on jo vuosia, hän suorittaisi ensikertalaisena Vastaamo-tuomiostaan vain puolet.

Vaikka käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, tutkintavankeusaika luetaan osaksi rangaistuksen suorittamista.

Näin ollen Aleksanteri Kivimäki olisi lähikuukausina suorittanut jo puolet käräjäoikeuden tuomiosta.

Mikäli hovioikeus päätyisi aikanaan alentamaan Kivimäen tuomiota, voisi käsillä olla tilanne, jossa tuomittu olisi istunut vankilassa ”liikaa”.

Kivimäki kiistää

Aleksanteri Kivimäen kiistää yhä liittyvänsä Vastaamon tietomurtoon ja kiristyksiin.

Hän esiintyi torstaina hovioikeudessa pääosin erittäin hillitysti ja puhui selkeäsanaisesti kirjakieltä. Kivimäki vaikutti hieman hermostuvan silloin, kun syyttäjä haastoi hänen kertomustaan.

Kivimäki kieltää käyttäneensä virtuaalipalvelinta, jota käytettiin tietomurrossa. Hän myös kyseenalaisti palvelimen yhteyden tietomurtoon.

Tutkinnassa esille tulleista palvelimista löydettiin materiaalia, joka yhdistyi Kivimäkeen. Poliisi löysi esimerkiksi Kivimäen perheen mökistä otetun kuvan sekä Kivimäestä kirjoitettuja artikkeleita.

Kivimäki ei kiistä ladanneensa mökkikuvaa, mutta sanoo, ettei kyseisellä palvelimella ole yhteyttä rikoksiin.

Vuosina 2018-2020 Aleksanteri Kivimäki asui Barcelonassa ja Lontoossa. Syyttäjää kiinnosti, mistä Kivimäki sai tuloja elämiseensä.

– Minulla on ollut silloin omaa varallisuutta, toki olen vaihtelevasti tehnyt jotain projekteja.

Kivimäki ei halunnut tarkentaa, millaisista projekteista oli kyse. Hän ei kertomansa mukaan maksanut niistä veroja.

Kivimäki syytti tutkintaa putkinäköiseksi

Poliisin esitutkinnan mukaan kiristyksissä käytettiin muun muassa espanjalaista ip-osoitetta. Se jäljitettiin Barcelonassa sijaitsevaan asuntoon, jossa Kivimäen mukaan asui hänen kaverinsa tyttöystävä.

Kivimäki sanoo asuneensa toisessa osoitteessa eikä kertomansa mukaan ole tehnyt kiristyksiä. Hän väittää olleensa Lontoossa silloin, kun kiristysrikoksia on tehty.

– On naurettava ajatus, että minä olisin jollain teknisellä keinolla käyttänyt [ip-osoitetta]. Mikä olisi ollut tarkoitus? Lavastaa heidät? Ainoa looginen selitys tälle on, että joku siellä asunnossa on tehnyt nämä toimet, en minä.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan yksikään todiste ei yksinään osoita, että Kivimäki olisi syyllinen, mutta mikään niistä ei myöskään poissulje tätä. Sen sijaan kokonaisuus tukee Kivimäen syyllisyyttä.

Kivimäen mukaan tutkinta on ollut ”putkinäköistä” eikä siinä ole selvitetty muiden henkilöiden syyllisyyttä.

Hänen mielestään käräjäoikeuden tuomio on väärä.

Syyttäjä vaatii kovempaa tuomiota

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmään oli marraskuussa 2018 murtauduttu, ja yhtiön potilastietokanta oli tässä yhteydessä oikeudettomasti kopioitu.

Vastaamoa ja sen asiakkaita oli tämän jälkeen syksyllä 2020 kiristetty ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitetty verkossa.

Tietomurrossa vietiin 33 000 Vastaamon asiakkaan potilastiedot. Uhreista 24 000 teki rikosilmoituksen.

Poliisi otti vuosien tutkinnan jälkeen teoista epäiltynä kiinni suomalaishakkerin Aleksanteri Kivimäen.

Syyttäjä vaatii hovioikeudessa tuomion koventamista seitsemään vuoteen, mikä on enimmäisrangaistus syytetyistä rikoksista.

Tämä oli päivittyvä artikkeli.