Suomen eturivin ohjaajat vaativat, että hallitus peruisi budjettiriihessä kaavaillut leikkaukset.

Hallitus esitti syyskuun alussa lähes kahdeksan miljoonan euron leikkauksia Suomen elokuvasäätiön (SES) jakamiin tuotantotukiin. Jos leikkaukset toteutuvat, se tarkoittaa säätiön jakamien rahojen puolittumista. Tällä taas olisi dramaattinen vaikutus elokuva-alaan sekä kotimaiseen elokuvakulttuuriin.

Ylivoimainen valtaosa suomalaisista ammattituotannoista tehdään säätiön tuella.

Ylen haastattelussa SES:n toimitusjohtaja Lasse Saarinen sanoi viikko sitten, ettei säätiö pystyisi leikkausten jälkeen täyttämään elokuvalain vaatimuksia, eli tukemaan alan eri osa-alueita.

Nyt lukuisat nimekkäät suomalaisohjaajat sekä Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO kritisoivat leikkauksia medialle toimitetussa kannanotossa.

Vaatimus on selvä: perukaa leikkaukset.

Tuottavaa alaa ”teurastetaan”

– Suomalaisia tarinoita eivät kerro muut kuin me. Itsenäinen kulttuurimme on arvo. Arvo, jota kannattaa puolustaa. Viimeiseen asti, sanoo Lapin sota -elokuvaa parhaillaan tekevä Aku Louhimies kannanotosta lähetetyssä tiedotteessa.

Ohjaaja Tiina Lymi teroittaa, että kotimaisen elokuvan katsominen rakentaa yhteisöllisyyttä. Lymin ohjaama Myrskyluodon Maija sai elokuvateattereissa melkein puoli miljoonaa katsojaa. Elokuvasäätiön tuki oli olennainen osa sen rahoitusta.

Ilman sitä Myrskyluodon Maijan kaltaisten elokuvien tekeminen on lähes mahdotonta, Lymi sanoo tiedotteessa.

– Kuten myös kaikkien muiden kotimaisten elokuvien. Toivon päättäjiltä ymmärrystä sille, että tämä leikkaus ei ole säästämistä, vaan tuhlaamista. Kokonaisen, tuottavan alan teurastaminen ei hyödytä ketään.

Lymin lisäksi muun muassa Zaida Bergroth (Tove) ja Dome Karukoski (Napapiirin sankarit) muistuttavat tiedotteessa, että elokuvasäätiön omien arvioiden mukaan tukieurot maksavat itsensä takaisin veronmaksajille. Cannesissa useasti palkittu Juho Kuosmanen (Hytti nro 6) ihmettelee tiedotteessa, että ”tuottoisa teollisuudenala ajetaan tieten tahtoen alas”.

– Varsinkin kun alan kehitys on ollut todella hyvää ja yhä useammat elokuvantekijät ovat saaneet kansainvälistä huomiota.

Kaus Härö, jonka Miekkailija (2016) sai aikanaan Golden Globe -ehdokkuuden, kuvailee tiedotteessa elokuvasäätiön tukea peruskiveksi myös kansainvälisesti rahoitettavien elokuvien kohdalla.

– Ilman sitä ei ole mahdollista lähestyä ulkomaisia rahoitustahoja, jolloin kotimainen kansainvälisesti rahoitettava elokuva jää rahoittamatta, tekemättä ja tietenkin yleisöltä näkemättä.

Kulttuurivihamielisyyttä

Teemu Nikki (100 litraa sahtia) muistuttaa tiedotteessa, että varsinkin maakuntien elokuvateatterien on vaikeaa pysyä pystyssä, jos kotimaisten elokuvien määrä romahtaa.

– Kysymykseksi jää mitä me teemme itsenäisellä Suomen valtiolla, jos sillä ei ole henkistä toimintaa, sosiaaliturvaa eikä kulttuuria, Suomen kansainvälisesti tunnetuin ohjaaja Aki Kaurismäki sanoo tiedotteessa.

Taiteen akateemikko ja elokuvantekijä Pirjo Honkasalo (Betoniyö) arvioi tiedotteessa, että ”uuden luomisen rohkeus, tahto ja ilo on muuttunut kulttuurivihamielisyydeksi”.

– Viholliskuvat sammuttavat myötäelämisen tahdon ja oikeuttavat kyynisyyden. Opimme vaikka katsomaan kansanmurhaa tuntematta osallisuuttamme. Kirjailija Joel Haahtela kirjoittaa: ihminen alkaa syödä omaa sieluaan.

Ylen aamun Jälkinäytöksessä keskusteltiin elokuva-alan leikkauksista torstaina 11. syyskuuta: