Kun ajelee Itä-Suomessa illalla Lieksaan, ovat kahvipaikat kylän raitilta kateissa. Vähiin ovat käymässä kunnan tulevaisuuden toivotkin.

Alle 15-vuotiaiden osuus lieksalaisista on enää noin yhdeksän prosenttia, siis reilusti alle tuhat lasta.

Monen auton suunta on illalla Lieksasta kohti Joensuuta. Yhä useampi hoitaa työtään Lieksassa pendelöiden. Koti on Joensuun seudulla noin sadan kilometrin päässä.

– Yli tunti suuntaansa on päivittäisenä työmatkana raskas. Sijainti on yksi haasteistamme esimerkiksi tuntiopettajien saatavuuden näkökulmasta, pohtii Lieksan kansalaisopiston rehtori Asko Saarelainen.

Lieksa on muuttunut parinkymmenen vuoden matkalla rajusti. Väestö on ikääntynyt ja pakkautunut kunnan ydinkeskustaan. Palvelurakenteet ovat muuttuneet ja kutistuneet.

Parhaillaan puretaan Lieksan terveyskeskuksen rakennuksia. Tilalle valmistui sote-palvelukeskus, johon on aiempaa tiiviimmin koottu niin lääkäreiden vastaanotot kuin kuntoutussairaalan vuodepaikatkin.

– Noin kymmenentuhannen asukkaan kunta on vielä varsin elinvoimainen. Meillä on esimerkiksi noin 700 teollisuustyöpaikkaa ja kolmisentuhatta loma-asuntoa, jotka tuovat erityisesti kesäajalle vireyttä kuntaan, arvioi Saarelainen.

Kuten monet muutkin pienet kunnat, myös Lieksa toivoo maahanmuutosta tulevaisuuden turvaa. Etätyön yleistymiseenkin on havahduttu näyttävästi.

Keskeisen kylänraitin varteen on entisöity kaunis, vanha hirsirakennus. Sisältä täysin nykyaikainen Digitupa tarjoaa etätyöpisteitä niitä tarvitseville kotipaikkakuntaan katsomatta.

Itä-Suomi hehkuu väestöennusteissa punaisena

Lieksan väestönkehitys on Suomen synkimpiä.

Vielä 1970-luvun alkupuolella Lieksa oli 20 000 asukkaan keskikokoinen suomalaiskaupunki. Siitä sen väkiluku on puolittunut – se putosi alle 10 000 asukkaan äskettäin, kesän lopulla.

Nyt väkiluku uhkaa puolittua jälleen. Konsulttitoimisto MDI:n vuoteen 2050 ulottuvassa ennusteessa Lieksan väkiluku vähenisi noin 40 prosenttia, jos kehitys jatkuu kutakuinkin entisellään.

Se tarkoittaisi vähenemistä 6 000 asukkaaseen tai allekin.

Lieksa ei ole yksin.

Itä- ja Keski-Suomen kunnat ovat MDI:n ennusteen mukaan lähivuosikymmeninä eniten asukkaita menettäviä alueita koko Suomessa.

– Erityisesti Itä-Suomessa ja osissa Keski-Suomea väestönkehityksen tila on kyllä hälyttävä, sanoo MDI:n johtava asiantuntija, väestöennusteen tekijä Rasmus Aro.

Väestö on alueella vähentynyt jo pitkään.

Elinkeinorakenne on jäänyt muuta maata yksipuolisemmaksi. Teollisuuden ja maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, Aro kuvaa.

– Tätä kuvaa on entisestään synkentänyt 2020-luvulla Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Venäjän-kaupan tyrehtyminen, hän jatkaa.

Yksittäisillä kunnilla on mahdollisuus etsiä uuden kasvun avaimia ja vaikuttaa tilanteeseen, Aro vakuuttaa. Mutta demografinen realiteetti on armoton: kuolleisuus on paljon suurempaa kuin syntyvyys, ja muuttovirta käy kohti isompia kaupunkeja.

Kouluverkoston raju karsinta näyttää arjen muutoksen

Kun nykyisin eläkkeellä oleva opettaja Riitta Lappi aloitti työnsä Lieksassa 60-luvulla, kunnassa oli 52 kyläkoulua.

– Nyt jäljellä on enää Kolin ja Rantalan kyläkoulut. Muu opetus on keskitetty kuntakeskukseen, Lappi toteaa.

Kaikki Lieksan peruskoululaiset ja lukiolaiset mahtuvat neljään kouluun. Viime vuonna Lieksassa syntyi 39 lasta.

Myös palvelurakenne on mennyt uusiksi.

– Vertaamme täällä arkea usein Nurmeksen suuntaan. Lieksassa on lopettanut monta sellaista palvelua ja kauppaa, jotka Nurmeksesta yhä löytyvät, Lappi harmittelee.

Kirjakauppa, kenkäkauppa ja koneiden huoltopalvelut on menetetty.

Kahviloita on jäljellä enää kaksi, kun Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sulki Lieksan ABC-liikennemyymälän ravintoloineen kesän päätteeksi.

Ydinkeskustassa toimiva Lieksan Leipomo on vuodesta 1927 saakka keskeytyksettä toiminut kunnan sydän. Sekin etsii uutta yrittäjää, joka pitäisi löytää vuoden loppuun mennessä.

Toinen jäljellä oleva kahvila on Lieksan Tukipiste ry:n pyörittämä kolmannen sektorin toimintakeskittymä vanhalla rautatieasemalla.

Jokainen valitsee itse asenteensa

Lieksalainen Rauni Kivinen asui välillä useita vuosia muualla Pohjois-Karjalassa. Hän huomaa kotikuntansa muutokset, mutta ei halua surkutella asioita.

– Jokaisella on tietysti omat tarpeensa ja odotuksensa kotipaikaltaan. Minun arkeni sujuu täällä aivan hyvin ja arvostan kaikkea sitä hyvää, jota Lieksasta löytyy, Kivinen toteaa.