Kotitalouksien jätevesien kuljetuksesta väännetään yhä Kanta-Hämeen, Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan kunnissa. Keskiössä on kysymys siitä, järjestääkö lietteiden kuljetuksen kunta vai kiinteistön haltija.

Kolmentoista kunnan jätelautakunta Kolmenkierto päätti säilyttää nykyisen jätelietteen kuljetusjärjestelmän. Siinä kiinteistön haltija voi edelleen itse kilpailuttaa asumisessa syntyvän saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen.

Jäteviranomaiset yrittävät kunnallistaa kuljetusten järjestämisen. He julkaisivat keväällä 2025 selvityksen, jonka mukaan jätelietettä ei toimiteta asianmukaisesti jätteenkäsittelyyn.

Ihmisulostetta sisältävää lietettä katoaa yli 100 000 kuutiota.

Alueella on viemäriverkoston ulkopuolella noin 20 000 vakituista asuntoa ja noin 6700 mökkiä. Mökkien lukuihin on laskettu mukaan myös tyhjilleen jääneet talot.

Jätelain mukaan saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen ensisijainen järjestäjä on kunta. Asukkaat voivat järjestää kuljetukset itse, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

Selvitys sai moitteita

Keväällä 2025 valmistuneen kuljetusjärjestelmäselvityksen tavoitteena oli arvioida täyttääkö nykyinen järjestelmä jätelain edellytykset.

Asukkaiden ja mökkiläisten itse järjestämälle kuljetuksella on vankka kannattajakunta.

Kunnan järjestämän kuljetuksen uskotaan nostavan hintoja ja heikentävän palvelua. Sen pelätään olevan kuolinisku nyt lietekuljetuksia ajaville pienemmille paikallisille yrityksille.

Jäteviranomaisten selvitys sai runsaasti palautetta kansalaisilta ja nykyisiltä kuljetusyrittäjiltä. Selvitys nostatti mielipiteitä myös jätelautakunnassa.

Jätelautakunnan puheenjohtaja Juha Tuomi (kok.) moittii tehtyä selvitystä liian suurpiirteiseksi. Hän teki esityksen, että jatketaan nykyisellä kuljetusjärjestelmällä.

Selvityksessä olisi Tuomen mukaan pitänyt tarkastella tarkemmin erilaisten alueiden ominaispiirteitä ja niiden vaikutusta jätteiden kuljetukseen. Onko kerättäviä kiinteistöjä tiheässä vai harvassa ja kuinka pitkiä kuljetusmatkat ovat sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopisteille.

Tuomen mielestä selvityksessä on paljon asioita, jotka perustuvat vain päättelyyn.

Viranomaiset pelkäävät, että lietettä katoaa peltoihin

Jätehuollosta vastaavien virkamiesten mukaan selvitys osoittaa, että jopa puolet lietesäiliöistä olisi jäänyt tyhjentämättä. Jätehuoltomääräysten mukaan ne pitäisi tyhjentää vähintään kerran vuodessa.

Alueella arvioidaan syntyvän jätevesilietettä noin 239 000 kuutiota vuodessa. Viime vuonna siirtoasiakirjojen mukaan säiliöistä tyhjennettiin vain 132 000 kuutiota.

Kolmenkierron jätehuoltopäällikkö Martta Kanteleen mukaan umpisäiliöt tyhjennetään, kun ne täyttyvät.

Hän uskoo, että ongelma ovat saostussäiliöt. Niiden tyhjennysväliä on hänen mukaansa mahdollista pidentää, mutta silloin säiliöt eivät toimi kunnolla. Tukkeutuneista sakokaivoista pääsee lietettä maaperään ja ympäristöön.

Kantele arvelee, että osa kadoksissa olevasta lietteestä on levitetty pelloille. Se on luvallista, jos liete esikäsitellään, ja siitä tehdään ilmoitus viranomaisille.

– Mutta meille näitä ilmoituksia tulee hyvin vähän.

Viivytystaistelu menossa

Jätelautakunnan puheenjohtaja Juha Tuomi myöntää, että lautakunnan päätöksessä on kyse eräänlaisesta viivytystaistelusta. Hänestä on todennäköistä, että päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen.

Lautakunta ei ollut yksimielinen. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus voitti äänin 6–4. Päätökseen jätettiin neljä eriävää mielipidettä.

Forssan seudulla ely-keskus valitti vastaavasta päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja Vaasan seudulla ely-keskus puristi kuljetukset kunnan hoiviin uhkasakkojen voimalla.

Nyt tehty päätös ei ole lainvoimainen. Lautakunta teki päätöksen vastoin viranhaltijoiden valmistelemaan esitystä, joka olisi siirtänyt kuljetukset kuntien järjestettäväksi.

Lainvoimaisen päätöksen myötä toistakymmentä vuotta kestänyt laiton tila olisi päättynyt. Tähän asti lietteen kuljetuksessa on mukailtu vanhaa, vuoden 1993 jätelakia. Vuoden 2011 jätelain mukaan päätös kuljetusjärjestelmästä olisi pitänyt tehdä viimeistään jo vuonna 2013.

Kolmenkierron alueella on 13 kuntaa: Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski.