Väestö vähenee Etelä-Savossa koko maan keskiarvoa selvästi rajummin. Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähän asti, väkiluku laskee Etelä-Savossa yli neljänneksellä vuoteen 2050 mennessä.

Asia ilmenee aluekehitykseen erikoistuneen konsulttitoimisto MDI:n tuoreesta väestöennusteesta.

Eteläsavolaiselle Enonkoskelle väestöennusteen povaama väkiluvun pieneneminen yli kolmanneksella tarkoittaisi, että Enonkoskella olisi alle tuhat asukasta vuosisadan puolivälissä.

Enonkosken kunnanjohtaja Minna Laurio ei vaivu synkkyyteen karun väestöennusteen takia.

– Onhan Suomessa tänä päivänäkin alle tuhannen asukkaan kuntia.

Tuuli Suomela muutti miehensä ja kolmen kouluikäisen lapsensa kanssa Helsingistä Enonkoskelle neljä vuotta sitten.

– Jokainen meidän perheestä on löytänyt aika nopeasti oman lokeronsa tästä yhteisöstä. Se ei ole aina ihan yksinkertaista, kun muuttaa isosta kaupungista. Täällä panostetaan tosi paljon liikuntapalveluihin, kouluun ja lasten kerhoihin, Suomela sanoo.

Parikymmentä vuotta Enonkoskella asunut Airi Männynsalo on nähnyt väkiluvun merkittävän laskun. Hän on pyörittänyt kukka- ja sekatavarakauppaa kylällä viidentoista vuoden ajan.

– Paikalliset palvelut ja tapahtumat vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja edesauttavat asukkaiden pysymistä ja houkuttelevat mahdollisesti uusia asukkaitakin.

Suomessa on 16 alle tuhannen asukkaan kuntaa

Suomen kuntarakenne on yhä pienkuntavaltainen esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Valtiovarainministeriön mukaan 2000-luvulla toteutuneet kuntien yhdistymiset ovat vähentäneet erityisesti kaikkein pienimpien kuntien määrää.

Suomessa on silti yhteensä 308 kuntaa. Tällä hetkellä 16 kunnan väkiluku on alle 1 000 asukasta. Kuntaliiton strategiayksikön kehittämispäällikkö Merja Lang kertoo, että teoreettista minimiä sille, kuinka paljon asukkaita kunnassa pitää olla, jotta se toimisi, ei ole.

Lang sanoo, että kunnan voi käsittää palvelujen tarjoajana tai lähiyhteisönä. Se on monille myös yhteisö, jossa koetaan, että oma kohtalo on omissa käsissä.

Lang muistuttaa myös, että kunnat järjestävät palveluita yhteistyössä jo nyt.

Väestökato voi johtaa kuntaliitokseen

Langin mukaan ongelmia voi tulla, jos kunnalla on yhteistyösopimuksia useaan eri suuntaan.

– Siitä voi tulla vaikeasti hallinnoitavaa, jolloin kuntaliitos voi olla selkeämpi ratkaisu, hän sanoo.

Enonkosken kunnanjohtajan Minna Laurion mukaan kuntaliitos ei olisi Enonkoskelle ensisijainen vaihtoehto. Hän sanoo olevansa huolestunut väestökadosta, mutta se ei yllätä, koska muuttoliike on ollut negatiivista tähän vuoteen saakka.

– Väestö on ikääntynyt, ja täällä on aika iso kuolleisuus. Syntyvyys on pientä: Enonkoskella syntyy vauvoja 5–10 vuodessa, Laurio kertoo.

Kuntaliiton mukaan väkiluvun väheneminen voi vähentää kunnan tuottamien palveluiden tarvetta. Esimerkiksi jos kunnassa ei ole lapsia, lasten tai nuorten palveluita ei tarvitse järjestää, eikä investointeja tarvita.

Vakituiset asukkaat eivät ole ainoita verotulon lähteitä. Kunta voi saada kiinteistöveroa kesämökeistä tai kunnassa voi olla tuulivoimaa tai muita teollisia investointeja.

– Tällaisen kunnan on teoriassa mahdollista selvitä itsenäisenä, Merja Lang sanoo.

Tampereen yliopiston julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta muistuttaa, että kuntien keskikoko on ollut aikaisemmin pienempi.

– Kunta voi olla elinvoimainen omalla tavallaan, vaikka sen väkiluku on pieni ja pienenee edelleen.