VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20183406

⇱ Kirkko saa harvinaisen purkutuomion Lahdessa – korjaaminen oli mahdotonta | Päijät-Häme | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Lahtelaisella Salpausselän seurakunnalla on edessä poikkeuksellinen työ, oman kirkon purkaminen. 1970-luvulla rakennetussa kirkossa on ollut sisäilmaongelmia, joiden korjaaminen tarkoittaisi rakennuksen uusimista lähes kauttaaltaan. Siksi seurakuntayhtymä on päättänyt, että vanha kirkko puretaan pois, ja tilalle aiotaan rakentaa uusi.

Kirkkohallituksen mukaan kirkkojen purkaminen on Suomessa harvinaista. Pyhätön purkaminen myös vaatii lupia ja lausuntoja, joita ei tavallisesti tarvita.

Salpausselän kirkko on ulkonäöltään tyypillinen aikakautensa julkinen rakennus. Kirkko koostuu tasakattoisista tiilirakennuksista. Kirkossa ei ole perinteistä tornia. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Seurakunnan kirkkoherraa Sari Kuirinlahtea on puhutellut juuri Salpausselän kirkon arkisuus. Hänen mielestään kirkon vaatimaton olemus voi vastata hyvin esimerkiksi vaikeita aikoja elävän seurakuntalaisen mielenmaisemaa.

– Ahdingossa on ehkä helpompi kokea Jumalan läheisyyttä silloin, kun kirkkotila ei liikaa poikkea siitä arjesta, jonka keskellä ihminen elää.

Purkutuomion saanut pyhättö on ollut kirkkoherra Sari Kuirinlahden kotikirkko kahdeksan vuotta. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Kuirinlahden ensimmäinen virka oli loisteliaassa Helsingin tuomiokirkossa. Hän katsoo, että maassa tarvitaan monenlaisia kirkkoja.

Mikrobit muhivat eristevilloissa

Salpausselän kirkko on ollut suljettuna kevättalvesta asti sisäilmaongelmien vuoksi. Tiili-villa-tiilirakenteessa kostuneet eristeet ovat aiheuttaneet mikrobikasvustoa, joka läpäisee seinärakenteen.

Salpausselän kirkon tiilirakennetta ei saa tiivistettyä niin, että mikrobiongelma poistuisi. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

– Sateet ja tuulet ovat lisääntyneet, mikä vain lisää rasitusta, Lahden seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jukka-Pekka Penttinen toteaa.

Korjattunakaan kirkko ei olisi näyttänyt enää entisenlaiselta.

Monien rakennusten hävittämiseen riittää purkulupa, mutta kirkkojen kohdalla tilanne on eri. Kun seurakunta päättää luopua kirkon käytöstä, on päätöksen täytäntöönpanoon saatava kirkkolain mukaan vielä Kirkkohallituksen lupa.

Kiinteistöpäällikkö Jukka-Pekka Penttisen mukaan Lahdessa ei ole muita kirkkoja purku-uhan alla. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Kirkkolaissa myös säädetään, että yli 50-vuotiaan kirkon purkamisesta on pyydettävä Museoviraston lausunto.

– Jos Museovirasto vastustaa purkamista, emme varmaan saa purkulupaa rakennusvalvonnaltakaan. Nämä kaikki menevät aina ketjussa, kiinteistöpäällikkö Penttinen kertoo.

Piispa purkaa pyhyyden

Kun kaikki luvat on saatu ja Salpausselän kirkon purku on varmaa, on ilmastointi laitettava vielä kerran päälle viimeistä kirkollista toimitusta varten. Toimitus on desakralisaatio, jolla ikään kuin puretaan Salpausselän kirkolle vihkimisellä annettu tarkoitus.

– Piispa toimittaa desakralisaation, jonka aikana kaikki pyhät esineet ja symbolit kuljetetaan kulkueena pois kirkosta. Samalla rakennuksen kirkollinen käyttö päättyy, kirkkoherra Sari Kuirinlahti selittää.

Seurakunta selvittää, voiko Salpausselän irtaimistoa laittaa talteen uutta kirkkoa varten. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Hänen mukaansa kirkoksi vihityllä tilalla on erityinen asema, ja sitä tulee kohdella kunnioittavasti kaikissa tilanteissa.

– Olisi itse asiassa aika outoa, jos me jotenkin moukaroisimme tämän rakennuksen maan tasalle ottamatta huomioon, että se on aivan erikseen asetettu Jumalan asuinsijaksi ihmisten keskellä.

Uudelle kirkolle monia odotuksia

Salpausselän seurakunta teki kesällä seurakuntalaisille kyselyn purku- ja rakennussuunnitelmista. Osa seurakuntalaisista haluaisi tismalleen samanlaisen kirkon vanhan tilalle, toiset haaveilevat perinteisestä harjakattoisesta kirkosta.

Monet toivovat puukirkkoa, ja kirkkoherra Sari Kuirinlahdenkin mielestä hirsinen kirkko sopisi hyvin Metsäkankaalle.

Sakastin kattoikkunasta aukeaa näkymä taivaalle. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

– Osa taas toivoo monitoimikirkkoa, jossa olisi harrastustiloja, virastotiloja tai vaikka kahvila, jossa ihmiset voisivat tällä alueella kohdata, Kuirinlahti kertoo.

Kuirinlahti pitää tärkeänä, että uudessa rakennuksessa voitaisiin kehittää myös varainkeruuta. Hän toivoo kirkon olevan edelleen kaikkien yhteinen koti, jonne niin konservatiivit kuin seksuaalivähemmistötkin tuntevat olevansa tervetulleita.