BRYSSEL Vuoden 2040 ilmastotavoitteesta neuvotteleminen on EU:ssa jumiutunut. Ympäristöministerit keskustelivat aiheesta koko torstain.

Laihana lopputuloksena ministerit saivat sovittua yhteisen lausuman. Sen turvin EU voi mennä yhtenäisenä joukkona neuvottelemaan ensi viikon YK:n ilmastohuippukokoukseen.

Lausuman mukaan EU:lla on tahto pyrkiä 66,25–72,5 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2035 mennessä.

Vaihteluväli on melko suuri ja varmuusaste hatara, jotta kaikki jäsenmaat saatiin yksimielisesti lausuman taakse.

– Hyvä tahto oli olemassa, sanoi kokouksessa Suomea edustanut ympäristöministeri Sari Multala (kok.)

EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra puolusti kokouksen jälkeen ratkaisua:

– Jos zuumataan ulospäin, nähdään, että olemme yhä kunnianhimoisimpien joukossa maailmassa.

Ensi viikon YK-kokouksessa on tarkoitus esitellä selkeitä päästövähennystavoitteita. EU:n puheenjohtajamaa Tanska pyrki siihen, että jäsenmaat saisivat sovittua vuoden 2040 tavoitteesta ajoissa.

Varsinainen YK:n vuotuinen ilmastokokous on marraskuussa Brasiliassa.

Ranska vaihtoi leiriä

EU-komissio esitti heinäkuussa, että päästöjä pitää vähentää 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden. Se on välitavoite matkalla kohti vuoden 2050 hiilineutraaliutta.

Silloin hiilidioksidipäästöjä syntyisi saman verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.

Tämän päivän lausumassa on nyt välitavoitteen välitavoite.

Osa jäsenmaista pitää vuoden 2040 tavoitetta liian kovana. Osa on sitä mieltä, että vuoden 2050 tavoite riittäisi.

Edellisen komission kaudella EU ajoi näyttävästi ilmastotekoja, mutta nyt suurin into on hiipunut. Ilmaston lämpenemistä hidastavat teot osuvat sekä kuluttajiin että yrityksiin.

Vastahankaan ovat isoista maista etenkin Ranska, Saksa, Puola ja Italia. Ranska on kääntänyt kelkkaansa, sillä presidentti Emmanuel Macron kannatti aikaisemmin vahvasti ilmastotoimia.

Multalan mukaan Ranskan vaatimuksia on jo huomioitu ilmastolakiehdotuksessa.

– Ei ole ihan selvää, mikä heidän toiveensa on.

Ranskassa asiaan sekoittuu hankala sisäpoliittinen tilanne. Mielenosoituksia on maassa ollut tänäänkin. Muutama vuosi sitten keltaliivimellakat alkoivat bensiinin hinnan korotuksista.

Tanska ajaa komission tavoitetta. Myös Suomi kannattaa komission esitystä, samoin helteistä ja kuivuudesta kärsivä Espanja.

Ilmastolaki menee seuraavaksi EU-johtajien huippukokoukseen keskusteltavaksi. Tätä toivoi etenkin Ranska. Varsinaisia päätöksiä on tarkoitus tehdä sen jälkeen ympäristöministerien kokouksessa. EU-johtajilta odotetaan ministereille evästyksiä.

Multala uskoo 90 prosentin tavoitteeseen

Multala uskoo, että EU:ssa lopulta hyväksytään 90 prosentin vähennystavoite.

Jäsenmaat saattavat sitten erikseen esittää komissiolle lisätoiveita. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat kirjelmöineet komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille saadakseen helpotuksia hiilinielutavoitteeseen. Kumpikaan maa ei halua vähentää hakkuita, mitä tavoite vaatisi.

Suomessa esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa 90 prosentin ilmastotavoitetta. Monet yritykset ovat jo investoineet puhtaaseen teknologiaan.

Teollisuusyrityksistä tulee myös kritiikkiä. Uusiutuva energia lisääntyy jatkuvasti, mutta teollisuuden tarpeisiin kuitenkin hitaasti.

Ne tarvitsevat siihen asti myös fossiilisia polttoaineita. Energian hintaa taas kunnianhimoinen ilmastopolitiikka nostaa.

Osana ilmastoneuvotteluja autojen polttomoottorikieltoa saatetaan arvioidaan uudelleen. Tätä vaatii muun muassa Saksa. Videolla toimittaja Antti Kurra kertoo EU:n vuonna 2023 päättämästä kiellosta.