Uusien valtion tukemien yksityiskoulujen perustamisesta on tullut käytännössä lähes mahdotonta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön tulee vuosittain yksityiskouluista kolmesta viiteen hakemusta, mutta edellisen kerran perusopetuksen järjestämislupa on myönnetty uudelle koululle vuonna 2018.

Suomessa on tällä hetkellä reilut 60 sellaista yksityiskoulua, joilla on lupa perusopetukseen. Näiden joukossa on muun muassa steinerkouluja, kristillisiä kouluja ja kielikouluja.

Kristillinen koulu Omenapuu on toiminut Lappeenrannassa kotikouluna jo vajaat parikymmentä vuotta.

Lukuisista hakemuksista huolimatta koulu ei ole saanut valtioneuvostolta opetuslupaa eikä näin ollen myöskään saa valtion tukea eli kotikuntakorvausta. Valtio maksaa esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen kristillisen koulun lapsista Lappeenrannan kaupungille.

Uusin lupahakemus sai hylkäyspäätöksen viime vuonna.

– En tiedä muita yksityisen opetuksen järjestäjän lupahakemuksia, joita olisi näin monta kertaa hylätty. Tämä vaikuttaa hyvin epätyypilliseltä, sanoo Kristillisten koulujen liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä.

Ministeriö ei ole nähnyt uusille kouluille tarvetta, koska lasten määrä vähenee huolestuttavalla tavalla ja kunnat joutuvat muutoinkin tarkastelemaan kouluverkkoaan ja lakkauttamaan kouluja. Jukka Sipilän mielestä perustelu ontuu, koska kyseessä on erityiseen maailmankatsomukseen perustuva koulu.

Hän vetoaa Euroopan unionin lapsen oikeuksiin, jonka mukaan vanhemmilla on oikeus varmistaa lapsilleen omien uskonnollisten, aatteellisten ja kasvatuksellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.

Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja Juhani Junnilainen myöntää, että kaupunki ei pysty tarjoamaan kouluissaan tietynlaista pedagogiikkaa tai arvomaailmaa. Silti hän suhtautuu kriittisesti uusiin yksityiskouluihin, sillä ne eivät tuo sellaista hyötyä, joka menisi kaikkien muiden kunnan alueella asuvien lasten edun edelle.

– Yksityiset koulut heikentävät teoriassa kunnan tasolla kaikkien lasten opetusta, sanoo Junnilainen.

Koulu jossa rukoillaan

Lappeenrantalaiset Jasmiini ja Tuomas Salo ovat valinneet perheen kahdelle vanhimmalle lapselle kristillisen koulun. He halusivat varmistaa, että perheellä ja opettajilla on samankaltainen arvomaailma.

– Lapset voivat täällä rauhassa puhua kristillisistä asioista ilman, että heidän tarvitsee esittää mitään muuta, sanoo Tuomas Salo.

Kristilliset arvot näkyvät osana koulun arkea, kuten aamunavauksissa ja juhlissa. Koulussa ei esimerkiksi vietetä halloweenia.

Nuorimpien lasten koulua Salot eivät ole vielä päättäneet, sillä taloudellinen taakka yksityiskoulussa on suuri. Koulumaksu on 150 euroa kuukaudessa oppilasta kohden. Kahdesta lapsesta Salot maksavat sisaralennus huomioiden kuukausittain 270 euroa.

Koulumaksujen vuoksi kaikki halukkaat eivät voi valita arvojensa mukaista koulua.

– Tiedän useamman perheen, jotka eivät ole valinneet tätä koulua juuri maksun vuoksi, sanoo Jasmiini Salo.

Johdonmukaisia hylkäämispäätöksiä

Ministeriö on käyttänyt lasten määrän vähenemistä perusteluna myös Kouvolan ja Seinäjoen kristillisten koulujen hakemusten hylkäämiseen tänä vuonna. Kouvolan seudun kristillisen koulun kannatusyhdistys on tehnyt päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo valtioneuvoston linjan olleen hyvin johdonmukainen. Kaikki vuoden 2018 jälkeen myönnetyt luvat olleet niin sanottuja jatkolupia eli luvat on myönnetty kouluille, jotka ovat olleet jo toiminnassa määräaikaisella luvalla.

Esimerkiksi Rovaniemelle heltisi tänä keväänä pysyvä lupa kristilliselle koululle. Sitä ennen se toimi määräaikaisella luvalla vuodesta 2017.

– Jos hakijalla on esittää erityisen painava erityinen koulutus- tai sivistystarve, johon kunnallinen perusopetus ei pysty alueella tai valtakunnallisesti vastaamaan, voisi luvan myöntämiselle löytyä mahdollisesti perusteita, Brisson sanoo.

Kristillinen koulu Omenapuun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Korhosen mielestä heidän kohdallaan perusteet täyttyvät.

– Mielestäni yhdenvertaisuus ja lasten oikeus on riittävät perusteet ja perheiden valinnanvapaus, sanoo Pauliina Korhonen.

Uuden lupahakemuksen suhteen yhdistys on ottanut aikalisän ja harkitsee kannattaako lupaa hakea ensi vuonna, sillä se ei saanut kaupungilta hakemukseensa puoltoa.