Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) päätti viikonloppuna kumota Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoita koskeneet kilpailukiellot. Päätös mahdollistaa maiden urheilijoiden kilpailemisen omien maiden lippujensa alla ensi vuoden Milanon-Cortinan paralympialaisissa.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala hämmentyi päätöksestä.

– Erittäin yllättävä linjanveto. Olen pettynyt. Suomen urheilusta vastaavat ministerit ovat allekirjoittaneet asiasta viisi kannanottoa eikä ole tullut mitään sellaista muutosta, mikä yhtäkkiä muuttaisi tätä linjaa, Poutala kommentoi Yle Urheilulle.

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) linjasi aiemmin tässä kuussa, että venäläiset ja valkovenäläiset saavat osallistua neutraaleina urheilijoina Milanon-Cortinan olympialaisiin.

Lue myös: Venäläisurheilijat mukaan Milanon-Cortinan olympialaisiin neutraaleina urheilijoina – samat kriteerit kuin Pariisissa

Ministeri Poutala olettaa, että myös KOK kokee kaiken aikaa yltyvää painetta purkaa rajoitukset.

– On varmasti mahdollista, vaikka toki toivon, että muutosta ei tule. On ollut ihan toimiva käytäntö, että joitakin neutraaleita urheilijoita on voinut olla mukana olympialaisissa. Toivon KOK:n tekevän fiksun päätöksen, Poutala sanoi.

Pitäisikö Suomen boikotoida tulevia paralympialaisia, jos Venäjä ja Valko-Venäjä pääsevät mukaan?

– Tällaisesta ei ole puhuttu mitään. En ole ajatellut, että tällaista pitäisi ottaa heti esille. Varmasti seuraamme, mitä muut maat tekevät, Poutala vastasi.

Venäjä ja Valko-Venäjä saavat aiempaa enemmän tukea, vaikka sota Ukrainassa ei ole todellakaan laantumassa. Miksi näin?

– Tätä on vaikea sanoa. Toki jos katsomme asiaa globaalista näkökulmasta, niin erilaisia mielipiteitä on. Todennäköisesti Euroopan ulkopuolelta on tullut painostusta. Mutta en ole kuullut sen enempää mitään uutta, että miksi nyt tehtiin tällainen uusi ratkaisu, Poutala sanoi.

Sekä Venäjän että Valko-Venäjän paluu paralympialaisiin sai selvän enemmistön tuen Kansainvälisen paralympiakomitean yleiskokouksen äänestyksissä.

– Eurooppa on aika pieni peluri, jos mennään äänestyksiin. Eurooppalaiset eivät pysty mihinkään mahdottomiin. Jotakin on nyt muuttunut, mutta itselläni ei ole tietoa, että mikä se muutos on, Poutala totesi.

Tutkija: ”Ei kauheasti hätkähdyttänyt”

Johtava tutkija Kati Lehtonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta oli varautunut, että Kansainvälinen paralympiakomitea päätyisi purkamaan Venäjää ja Valko-Venäjän koskeneet kilpailukiellot.

– En juurikaan yllättynyt. Ehkä enemmän ajattelin, että yllättävän monta vuotta sulkutila oli linjakkaasti päällä. Ei kauheasti hätkähdyttänyt kokonaisuutena, Lehtonen viittasi nyt tehtyihin päätöksiin.

Suomi ja Pohjoismaat jäivät pahasti alakynteen Kansainvälisen paralympiakomitean äänestyksissä.

– Pohjoismaat ja Eurooppa ovat olleet koko ajan yhtenäisessä rintamassa. Mutta tiedämme sen, että Eurooppa alkaa jäädä vähemmistöön kansainvälisessä urheilupolitiikassa. Kansainvälisiin arvokisoihin tulee koko ajan lisää maita. Mahdollisuudet saada uusia kumppaneita ovat periaatteessa rajattomat, Lehtonen kuvaili.

Kansainväliset lajiliitot tekevät lopulliset päätökset venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisesta Milanon-Cortinan kisoihin.

– On varmaan lajeja, jotka pysyvät enemmän itsenäisinä. Mutta voisin kuvitella, että yksittäisillä lajeilla on kova paine tehdä päätöksensä keskeisten instituutioiden mukaisesti. Mistä löytyvät perusteet tehdä muita päätöksiä, Lehtonen kysyi.

”Ovet Venäjälle ja Valko-Venäjälle avautumassa”

Lehtonen odottaa, että kehitys kulkee suuntaan, että venäläiset ja valkovenäläiset saattavat pian palata laajemminkin kilpakentille. Paluu voi tapahtua nopeammin kuin moni on osannut odottaa.

– On yleisesti aistittavissa, että ovet Venäjälle ja Valko-Venäjälle ovat avautumassa myös vammattomien kansainvälisessä urheilussa. Urheilu on yhä enemmän kiinni suurvaltapolitiikassa. Voidaan ihan oikeasti unohtaa keskustelu urheilun epäpoliittisuudesta, Lehtonen painotti.

Globalisaatio alkaa näkyä urheilunkin päätöksenteossa.

– Kun urheilun halutaan globalisoituvan ja koskettavan yhä useamman maan elämää, niin samalla on hyväksyttävä, että mahdollisimman monet maat osallistuvat myös päätöksentekoon. Globalisaatio tuo mukanaan erilaisia mielipiteitä, arvoja ja asenteita, jotka eivät välttämättä ole ristiriidattomia, Lehtonen muistutti.

Lobbaamisen ja kaikenlaisen taustatyön merkitys korostuvat.

– Nyt ollaan sen edessä, että ketkä jaksavat tehdä taustatyötä asioidensa hyväksi. Ääniä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Pohjoismaat ja keskeiset Euroopan maat voivat jäädä vähemmistöön, Lehtonen sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hämmentänyt myös urheilumaailmaa. Trumpin tyylinä on reagoida voimakkaasti, mutta hän myös vaihtaa nopeasti mielipiteitään.

– Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino esiintyy mediassa mielellään Trumpin vierellä. Trumpilla ja Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla tuntuu olevan mielipiteitä urheilusta. Tämä vain alleviivaa urheilun linkittymistä suurvaltapolitiikkaan, Lehtonen arvioi.