Terveys- ja sosiaalipalveluiden jalkauttamista ruoka-apupisteille selvitetään Etelä-Pohjanmaalla.
Ruoka-apupisteissä voitaisiin viestiä palveluista, kuten työttömien terveystarkastuksista, tehdä verensokerin- ja verenpaineen mittausta, ohjata tarvittaessa ihmisiä jatkohoitoon – ja niin edelleen. Jopa influenssarokotusten järjestämistä ruoka-aputapahtumissa on mietitty.
– Se voisi madaltaa ihmisten kynnystä tulla rokotettavaksi, sillä meidän maakunnassa influenssarokotuskattavuus ei ole kauhean hyvä, sanoo yhdyspintasuunnittelija Miia Hietaniemi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Ruoka-avun tarjoajat tavoittavat myös sellaisia ihmisiä, joita hyvinvointialue ei aina tavoita, Hietaniemi tietää.
– Siksi meidän on mentävä sinne, ihmisten luokse.
Hietaniemen mukaan moni ruoka-avun asiakkaista voisi olla oikeutettu tiettyihin sosiaalipalveluin ja -etuuksiin, mutta ei tiedä niistä, tai ihmisillä ei ole voimavaroja selvittää, mistä palveluita saa.
– Voi olla myös esimerkiksi hoitamatonta diabetesta tai verenpainetautia. Jos löydämme sairauksia ajoissa ja ohjaamme ihmiset avun piiriin, ehkäistään erilaisia komplikaatioita ja sairauksien pahenemista.
Yksitoista ruoka-apua tarjoavaa järjestöä ja hyvinvointialue selvittävät parhaillaan ruoka-avun kehittämistä maakunnassa.
Jos suunnitelmat toteutuvat, hyvinvointialueen työntekijä voisi jalkautua ruoka-apupisteille jo ensi keväänä.
Seinäjoella hoitajille jonotettiin
Lakeuden ruoka-avussa Seinäjoella käy rauhallisinakin päivinä sadasta kahteensataa asiakasta. Viime vuonna asiakaskohtaamisia oli yhteensä 50 000 eli kyse on Etelä-Pohjanmaan ehkä suurimmasta ruoka-aputoimijasta.
Yhdistyksen ruoanjakotapahtumissa on joskus ollut paikalla terveydenhoitaja mittaamassa verenpaineita ja neuvomassa terveysasioissa. Myös opastusta etuuksista tai muista tärkeistä asioista on järjestetty asiakkaille.
Neuvonnalle oli tarvetta, hoitajille jonotettiin ja kokemukset olivat hyviä, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Tommi Merivirta.
– Kaikki käytännön apu, mitä voidaan tuoda paikkaan, jossa käy ihmisiä, on hyvä. Toivoisin sellaista lisää.
”Kaikki kivet on jo käännetty”
Etelä-Pohjanmaalla on kuntia, joissa vapaaehtoista ruoka-aputoimintaa ei ole. Yhdistykset ovat myös eriarvoisessa asemassa, sillä etenkin maakunnassa ruokapussit voivat välillä olla tosi pieniä, Miia Hietaniemi sanoo.
Tavoite onkin verkostoida ruoka-aputoimijat niin, että ruoka-apu saataisiin jaettua tasaisemmin ja esimerkiksi suuri lahjoituserä voitaisiin nykyistä helpommin jakaa useammalle toimijalle.
Hyvät käytännöt myös tuodaan yhteiseen pöytään ja ne saa vapaasti kopioida.
Kurikan SPR esimerkiksi keittää kerran kuussa soppatykillisen keittoa ja tarjoaa sen tilaisuudessa, jossa on aina jotain ohjelmaa, kuten terveyspiste tai vaikka poniratsastusta lapsille.
– Yritämme saada ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä parannettua sitä kautta, sanoo ruoka-apuvastaava Aino Haavisto.
Ruoka-avun tarve on Etelä-Pohjanmaallakin kasvanut. Vaikka tavoite on, että edes leipää olisi jaettavaksi aina, joskus sekin on loppunut. Osa yhdistyksistä onkin alkanut ottaa vastaan rahalahjoituksia, joilla ostetaan aineksia yhteisöruokailuihin.
– Yhdistyksistä sanotaan, että kaikki kivet on jo käännetty. Jaettavasta ruoasta on jatkuvasti niukkuutta, Hietaniemi sanoo.