Ensi kesän asuntomessualue rakentuu kovaa vauhtia Lempäälän Saikkaan.

Tino ja Diana Sandhu rakentavat unelmakotiaan tulevan peruskoulun eli Saikantalon viereen. Perheen kaksi kouluikäistä lasta ovat jo testanneet koulumatkansa kestoa.

– Lapset kokeilivat, että kaksitoista sekuntia oli aika omalta kotipihalta koulun ovelle, että se on lähellä, kertoo Tino Sandhu.

Asuntomessujen tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen, ilmastoviisas ja arjeltaan sujuva asuinalue.

Sandhut valitsivat Saikan asuinalueekseen erityisesti sen sijainnin vuoksi.

– Meillä on aika liikkuvainen arki, käydään Helsingissä ja Tampereella töissä, harrastetaan aika paljon ympäri Pirkanmaata, niin tästä on hyvät etäisyydet joka paikkaan, Diana Sandhu kertoo.

Rakennusprojektissa on ollut tärkeää huomioida kestävä kehitys. Katso mitä pari kertoo valinnoistaan ja niiden taustoista:

Projekti vaatii rohkeutta

Rakennusprojektin aloittaminen ei ollut itsestäänselvyys taloudellisesti haastavassa tilanteessa, jossa korot nousivat ja rakennusyhtiöitä meni konkurssiin.

– Kai meissä jonkinnäköinen pieni hulluus oli. Kuppi puoliksi täynnä -mentaliteetti oli varmaan se ajatusmaailma. Ei haluttu jäädä harmittelemaan myöhemmin, että miksi ei yritetty ja kokeiltu, Tino Sandhu pohtii.

Budjetti on jo ylittynyt, ja väliaikaisen asunnon pienuus koettelee. Muuten hanke on sujunut hyvin.

Pariskunta suhtautuu rauhallisesti siihen, että heidän tuleva kotinsa on pian tuhansien messuvieraiden katsottavana.

– Koko kansan tuparit, pidetään ne!

Kunnanjohtaja tavoitteista: ”Kaikki tietävät, missä Lempäälä on”

Lempäälään rakentuu Saikantalon lisäksi messukohteina kerrostalo, kaksi rivitaloa, kaksi paritaloa, kaupunkipientalo sekä 19 omakotitaloa.

Kunnanjohtaja Noora Pajari on tyytyväinen asuntomessuprojektin etenemiseen.

Päätös messujen hakemisesta tehtiin vuonna 2020, ja hanke on nyt kestänyt noin viisi vuotta.

Asuntomessuista tuleekin ensi vuonna 160 vuotta täyttävän kunnan juhlavuoden päätapahtuma.

Kunnanjohtaja toivoo asuntomessujen lisäävän Lempäälän vetovoimaa sekä asumisen että elinkeinotoiminnan näkökulmasta.

– Asuntomessujen jälkeen viimeistään kaikki tietävät, missä Lempäälä on, Pajari tiivistää.

Kunta on myöntänyt alennuksia tonttihinnoista rakentajille, jotka ovat sitoutuneet tiettyihin ilmastoviisaan rakentamisen ratkaisuihin.

Lempäälä on kasvukunta, jonka väkiluku kasvaa noin prosentin vuodessa.

Alueelle on rakenteilla myös Saikantalo, jossa on varhaiskasvatusta, perusopetusta ja yhteisöllistä toimintaa – ”moderni kylätalo”, kuten Pajari sitä kuvailee.

Uusi hankemalli asuntomessujen toteutuksessa

Lempäälän asuntomessut toteutetaan uudenlaisella hankemallilla, kertoo Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Timo Koskinen.

– Pyrimme vastaamaan paikkakunnilta tulleeseen toiveeseen siitä, että Asuntomessut ottaisi isomman toteutus- ja hankintavastuun, Koskinen selittää.

Suomessa uudet omakotitalot rakennetaan pääosin kasvaville alueille. Pienillä paikkakunnilla omakotitalokanta sen sijaan vanhenee ja tyhjenee, eikä uutta enää juuri rakenneta.

– Myös vaikeina aikoina on tietysti helpompaa ja turvallisempaa lähteä investoimaan rakennushankkeisiin silloin, kun sijainti on kohdallaan. Lempäälän Saikan alueella voidaan todeta, että sijainti on erinomainen, Koskinen toteaa.

Tänä vuonna Oulussa järjestetyt messut jäivät 100 000 kävijän tavoitteestaan, kun messuvieraita oli 65 500.

Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Joran Hasenson asettelee sanansa vielä varovaisesti kysyttäessä Lempäälän messujen kävijätavoitteesta.

– Pohjoisessa järjestetyillä asuntomessuilla on tilastollisesti ollut aina vähemmän kävijöitä. Lempäälässä 100 000 kävijän rajan rikkominen voisi olla realistista, ja luultavasti kävijöitä tulee enemmänkin.

Messuja ei todennäköisesti nähdä muuttotappiokunnissa jatkossakaan. Hasensonin mukaan etelän kasvukolmion alueella on kuitenkin paljon messupaikkakunniksi sopivia kuntia.

Lempäälän jälkeen messut järjestetään vuonna 2027 Siuntiossa ja seuraavana vuonna Salossa.