Sastamalan Kannintiellä 21 asunnon kerrostalo odottelee purkupalloa saapuvaksi ensi vuoden alussa.

Syy on selvä. 1960-luvulla rakennettu talo on huonossa kunnossa, ja alle puolet asunnoista on ollut vuokrattuna.

Raskaan peruskorjauksen hintaa ei voi viedä vuokriin. Asumistuki ei Tampereen ympäristökuntien ulkokehällä riittäisi siihen.

– Esimerkiksi patterit, märkätilat ja putkisto ovat huonossa kunnossa. Peruskorjaus ei tulisi ikinä taloudellisesti kannattavaksi, sanoo Sastamalan Vuokratalot oy:n toimitusjohtaja Jarmo Heinonen.

Osa asunnoista oli vuokralla vastaanottokeskuksella, joka asutti Kannintiellä pääosin ukrainasta tulleita pakolaisia.

Vastaanottokeskus lopetti toimintansa viime vuodenvaihteessa, ja suurin osa ukrainalaisista lähti muualle 23 000 asukkaan Sastamalasta.

”Julmetun paljon” purettavaa

Sastamala ei ole poikkeus.

Enemmän tai vähemmän vaille käyttöä jääneen asuntokannan purkaminen on kiihtymässä voimakkaasti. Näin arvioi kehittämispäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta.

Taustalla ovat väestöennusteet, jotka kertovat asukasmäärän nopeasta pudotuksesta suuressa osassa maata.

Tarkkaa tietoa purkukohteiden määrästä ei ole, mutta suunta on selvä. Purkutuomion saavia asuntoja, kouluja ja sote-kiinteistöjä on väestötappioalueilla ”julmetun paljon”, Simpanen luonnehtii.

– Jos minä perustaisin nyt yrityksen, niin kyllä se olisi purkupalveluita tarjoava yritys.

Määrä kasvaa tuhansilla vuodessa

Ympäristöministeriön syyskuussa julkaisemasta selvityksestä saa käsityksen mittaluokasta.

Vailla vakinaisia asukkaita olevien vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen määrä on kasvanut taloyhtiöissä noin 50 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä.

Viime vuosina määrä on lisääntynyt noin 4 000 asunnolla vuodessa. Asunnoista noin puolet puretaan, eli 2 000 kotia jää joka vuosi tyhjäksi.

Pelkästään taajama-alueilla on noin 350 000 asuntoa ilman vakinaisia asukkaita.

Jos rakennukselle ei ole väkiluvun kutistuessa järkevää käyttöä, se kannattaa purkaa, Kuntaliiton Simpanen sanoo.

– Muuten niiden ylläpito on menoerä, ja näkisin mielelläni, että raha menisivät jonnekin muualle kuin tyhjiin seiniin. Tässä maassa on aikamoiset purkutalkoot tulossa.

Pienet taajamat vaikeuksissa

Eniten tyhjien asuntojen määrä on kasvanut alle 30 000 asukkaan pienissä taajamissa. Niissä joka viides kerros- ja rivitaloasunto oli vailla vakinaisia asukkaita vuonna 2023.

Suurin osuus on taajamissa, jotka sijaitsevat maakuntien reunoilla.

Vakinaisten asukkaiden puuttuminen ei aina tarkoita sitä, että asunto olisi pysyvästi tyhjillään. Osa voi olla esimerkiksi lyhytvuokrauksessa tai odottaa uusia asukkaita. Tyhjien asuntojen määrä on silti kasvanut merkittävästi.

– Kaupungistuminen etenkin Helsingin ja Tampereen seudulle on ollut voimakkaampaa kuin 1990-luvun alussa arvioitiin. Asuntoja on jäänyt tyhjilleen enemmän kuin osattiin ennakoida, ja samaan aikaan niitä on purettu ennakoitua vähemmän, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki.

Tilannetta ovat jonkin verran helpottaneet Suomeen Ukrainasta tulleet pakolaiset. Heille oli viime vuonna vuokrattuna kaikkiaan 3 300 tuettua vuokra-asuntoa 141 kunnassa. Monet heistä ovat myös jääneet paikoilleen ainakin toistaiseksi.

Taloyhtiöiden alasajoa helpotetaan

Kunnissa on suuri 1970- ja 80-luvun asuntorakennuskanta, joka pitäisi perusteellisesti saneerata. Samaan aikaan laajoilla alueilla väki vähenee ja asunnoille on entistä vähemmän tarvetta.

Väestöään menettävillä alueilla asuntojen keskineliöhinta lähentelee monin paikoin jo 1 000:ta euroa.

Vakuusarvo on niin alhainen, etteivät pankit myönnä rahoitusta isoihin remontteihin, vaikka haluja remontoimiseen olisikin.

– Tyhjillään olevia rakennuksia jäänee myös pystyyn, koska purkamisen kustannukset ovat aika korkeat. Rakennetussa ympäristössä on tulevaisuudessa ehkä yhä enemmän jopa autioituneita kerrostaloja, Ristimäki sanoo.

Asukkaiden vähentyessä vähenevät myös esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöiden, vesilaitosten ja kaukolämpöyhtiöiden asiakkaat. Simpasen mukaan se tietää kalliimpia kustannuksia jäljellä oleville kuntalaisille.

– Pienissä kunnissa on jo nyt tapauksia, joissa kaukolämpöyhtiön runkolinjoja on laitettu poikki, koska asiakkaita ei ole tarpeeksi. Asukkaat ovat sitten joutuneet miettimään muita lämmitysvaihtoehtoja, kuten siirtymistä sähkölämmitykseen.

Hallitus yrittää osaltaan puuttua tyhjenevään asuntokantaan liittyviin ongelmiin. Asunto-osakeyhtiölakia uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on helpottaa taloyhtiöiden hallittua alasajoa konkurssien yleistyessä.

Viime aikoina joitain kymmeniä asunto-osakeyhtiöitä on haettu vuosittain konkurssiin. Määrä ei ole suuri vaikka onkin vuosittain kasvanut 30 prosenttia. Suomessa on 90 000 taloyhtiötä.

– Kehitys on kääntynyt sellaiseksi, että meillä on taloudellisesti ja sosiaalisesti selkeästi taantuvia alueita. Nykyisessä asunto-osakeyhtiölaissa tätä ei oikein ole huomioitu, sanoo lainsäädäntöneuvos Juha Jokinen oikeusministeriöstä.

Lakiuudistusta valmistelevan työryhmän mietintö on lausuntokierroksella.