Orivesi rakentaa ydinkeskustaan uutta vuokrakerrostaloa.

Poikkeuksellisen asiasta tekee se, että edellisen kerran noin 9 000 asukkaan Orivedelle rakennettiin vuokrakerrostalo 27 vuotta sitten.

Lähes kaikki kunnat tarjoavat vuokra-asuntoja, mutta niiden rakentaminen on hiipunut parin vuosikymmenen aikana. Tämä käy ilmi valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) asuntomarkkinakatsauksesta.

– Meillä on nykyisin noin sata pientä kuntaa, joissa uustuotantoa ei ole käytännössä rakennettu tällä vuosituhannella, eikä osin enää 1990-luvullakaan, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Hassi.

Vuokra-asuntojen omistaminen on kunnalle aina vapaaehtoista, Hassi kertoo.

Hassin mukaan vuokra-asuntotuotannon ja -rahoituksen rakenne perustui 1970- ja 80-luvulla vahvaan valtio-ohjaukseen, ja silloin kaikki kunnat tuottivat vuokra-asuntoja.

Perheasunnot eivät kiinnosta

Uusi vuokrakerrostalo vastaa Oriveden nykyiseen asumistrendiin: pieni asunto lähellä palveluita.

Taloon on tulossa yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Asuntoja on yhteensä 29 ja niiden keskikoko on 41 neliömetriä.

Kaupungin omistaman Oriveden Kotikoivu oy:n toimitusjohtaja Veli-Pekka Naumasen mukaan isommat perheasunnot eivät enää tee kauppaansa.

– Ihmiset ovat valmiita tekemään kompromisseja neliöiden määrässä, jos se tarkoittaa huokeampaa vuokraa ja vielä keskustassa, Naumanen sanoo.

Lisäksi yleinen kustannusten nousu ja toimeentulotuen tiukentuneet rajat asumismenoille näkyvät Naumasen mukaan asuntojen kysynnässä.

Kotikoivun teettämän selvityksen mukaan useiden vanhojen kohteiden peruskorjaaminen olisi ollut kannattamatonta, eikä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) rahoitusta näihin olisi saatu.

Lisäksi rahoituksen ehtona oli, että Kotikoivu luopuu joistakin vanhoista kohteista.

Peruskorjattavaksi päätyi lopulta vain yksi asuintalo.

– Nykyajan varustus- ja vaatimustaso on helpompi toteuttaa rakentamalla uutta, eikä toivottu sijaintikaan muutu peruskorjaamalla, Veli-Pekka Naumanen sanoo.

Kohtuuhintaista ja keskustassa

Myös Tampereen toiseen naapurikuntaan, noin 34 000 asukkaan Kangasalle, nousee parhaillaan uusi vuokratalo.

Sekin sijaitsee paraatipaikalla keskustassa. Keskustaan rakennettavaan Timanttikortteliin tulee vuokra-asuntoja noin 60, ja niiden koko vaihtelee perheasunnoista yksiöihin.

Myös Kangasala on purkanut vanhoja vuokratalojaan. Uusin purkupäätös koskee Suoramalla sijaitsevaa kiinteistöä. Sen tilalle suunnitellaan uutta kerrostaloa.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan suuntaus on saada kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjolle myös keskustaan.

Auvisen mukaan tämä palvelee myös alueen yrittäjiä.

– Mitä enemmän täällä on asukkaita, sitä enemmän myös palveluita käytetään, Auvinen sanoo.

Vuokrataso edelleen kohtuullinen

Edellinen Kotikoivun vuokra-asuntotalo rakennettiin Orivedelle Ara-rahoituksella, kuten tulevakin asuintalo.

Se tarkoittaa, että asukkaiden valinnassa otetaan huomioon tulo- ja varallisuusrajat.

Oriveden tulevissa vuokra-asunnoissa vuokrataso tulee Veli-Pekka Naumasen mukaan olemaan kohtuullinen.

– Yksiöiden kohdalla puhutaan muutaman kympin hinnannoususta verrattuna näihin vanhoihin asuntoihin, Naumanen sanoo.

Ympäristöministeriön asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Aholan mukaan Oriveden kaltainen harva rakentamistahti ei ole poikkeuksellista, kun puhutaan pienestä ja taantuvasta kunnasta.

Poikkeuksellista Aholan mukaan on uudisrakentaminen, sillä suurimmalla osalla kuntayhtiöistä ei ole realistista mahdollisuutta rakentaa uutta. Uusille asunnoille tulee myös olla pitkäaikainen tarve, koska korkotukilainat ovat 40-vuotisia.

Lisäksi valtion tukemien asuntojen rahoitus kohdistuu pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.

Poikkeuksena ovat olleet erityisryhmien, kuten ikääntyvien asunnot, joita on rakennettu muuallekin.

– Yleisempää kunnissa on ollut se, että pyritään peruskorjaamaan vanhaa asuntokantaa ja luovutaan huonoimmista, Ahola sanoo.