Ylen Keski-Suomen kunnista keräämät tiedot osoittavat, että ensi vuonna maakunnassa on aiempaa vähemmän kuntapaikkoja ihmisille, jotka ovat paenneet kotimaastaan.

Tähän mennessä kunnissa tehtyjen päätösten mukaan kuntapaikkoja on ensi vuonna 146.

Kuntapaikka tarkoittaa, että ihminen saa kunnasta asunnon, pääsee heti kunnan asukkaaksi sekä saa erilaisia kotoutumispalveluita.

Kunnat lisäsivät huomattavasti kuntapaikkoja pakolaisille ja muille suojelun tarpeessa oleville ulkomaalaisille, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Keski-Suomessa on tänä vuonna noin 480 kuntapaikkaa, kun ennen Venäjän hyökkäyssotaa niitä oli noin 300.

Keski-Suomen ely-keskus pyytää, että kunnat ilmoittavat kuntapaikkojen määrän lokakuun loppuun mennessä.

Keuruun ja Jyväskylän päätökset vielä kesken

Eniten kuntapaikkoja ovat tarjonneet Keuruu ja Jyväskylä, mutta näissä kunnissa päätöksenteko ensi vuoden paikoista on vielä kesken.

Keuruulla asia oli esillä kunnanhallituksessa tämän viikon maanantaina, mutta tarkistamattoman pöytäkirjan mukaan asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Keuruu on tänä vuonna tarjonnut peräti 200 paikkaa kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville ja lisäksi 25 paikkaa myönteisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

Jyväskylä on tarjonnut tänä vuonna 50 paikkaa. Saman verran kuntapaikkoja esitetään myös ensi vuodelle, mutta lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus 20.10.

Vain Viitasaari kulkee toiseen suuntaan

Muun muassa Karstula, Pihtipudas ja Uurainen ovat päättäneet vähentää ensi vuodelle tarjottavia kuntapaikkoja. Moni kunta perustelee paikkojen vähentämistä tiukalla taloudellisella tilanteella.

Ainoastaan Viitasaari on lisäämässä kuntapaikkoja. Kaupungissa ei tänä vuonna ole ollut tarjolla kuntapaikkoja lainkaan, mutta ensi vuodelle niitä tarjotaan kuusi kappaletta.

Eri asia kuin vastaanottokeskus

Kuntapaikka on eri asia kuin vastaanottokeskus. Ennen kuntaan siirtymistä palvelut järjestetään vastaanottokeskuksen puolelta. Keski-Suomessa on ollut kolme vastaanottokeskusta, mutta niiden määrä vähenee.

Jämsässä vastaanottokeskus sulkeutui syyskuussa, Jyväskylässä se lopettaa ensi vuoden helmikuussa. Sen jälkeen Keski-Suomen ainoa vastaanottokeskus sijaitsee Joutsassa, jossa on 300 paikkaa.

Kuntapaikat eivät rajoita sitä, kuinka monta kotimaastaan paennutta ulkomaalaista paikkakunnalle voi tulla. Jos ihminen on saanut oleskeluluvan esimerkiksi tilapäisen suojelun perusteella, hänellä on oikeus valita kotikuntansa.

Käytännössä kuntapaikat helpottavat tiedonsiirtoa vastaanottokeskuksen, kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Kunnan tehtävänä on etsiä asunto kuntapaikalle tulevalle.

– Kuntapaikkoja oli myös ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Niiden myöntäminen ei tarkoita, että ne tulisivat täyteen, Keski-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Marja Riikonen sanoo.

Kuntapaikka helpottaa avun saamista

Kuntapaikat on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa: he tarvitsevat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Vastaanottokeskuksen työntekijä arvioi, tarvitseeko esimerkiksi tilapäisen suojan saaja kuntapaikan. Kuntapaikkaprosessissa hyvinvointialue saa tiedon asiakkaan palvelutarpeesta, Riikonen kertoo.

Käytännössä kuntapaikoille ohjataan esimerkiksi alaikäisiä, iäkkäitä, yksinhuoltajia tai kidutuksen uhreja. Esimerkiksi Hankasalmi tarjoaa kuntapaikkoja pääasiassa vain perheille.

Kiintiöpakolaisina Suomeen tulevien sijoittelu on muuttumassa, sillä maan hallitus linjasi budjettiriihessä syyskuussa, että jatkossa suuri osa pakolaisista sijoitetaan kaksikielisiin kuntiin, jotta he voisivat kotoutua myös ruotsin kielellä.

Asia ei saa tutkijalta varauksetonta kannatusta, mutta kaksikieliset kunnat suhtautuvat suunnitelmaan pääasiassa myönteisesti.

Katso videolta, mitä mieltä vaasalaiset ovat siitä, kummalla kielellä pakolaisia kannattaisi kotouttaa.