Keski-Suomen hyvinvointialue luopuu kymmenistä ympäri maakuntaa sijaitsevista, kuntien omistamista sotekiinteistöistä.

Hyvinvointialueen neliöt vähenevät ainakin noin 30­ 000 neliöllä eli vajaalla kymmenellä prosentilla nykyisestä.

Hyvinvointialueella on vuokratiloja yhteensä noin 400 ­000 neliötä eli 40 hehtaaria. Luvussa ovat mukana sekä kunnilta että yksityisiltä vuokratut tilat.

Laissa määrätty kuntien sote-kiinteistöjen kolmen vuoden vuokrausvelvollisuus päättyy vuoden vaihteessa.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei aio käyttää sopimuksessa olevaa vuoden mittaista optiota.

– Olemme ilmoittaneet kunnille, että emme ota optiota käyttöön, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen tilapalvelujohtaja Petteri Kontro.

Hyvinvointialue käy nyt neuvotteluja sen käyttöön jäävien kiinteistöjen vuokrasopimuksista ja yksittäisissä kohteissa vuokrasopimusten jatkoajoista.

Kontro ei halua toistaiseksi luetella, missä kunnissa ja mistä sotekiinteistöistä hyvinvointialue luopuu, mutta toteaa, että asia on kunnilla tiedossa.

– Kiinteistöt ovat kesällä 2024 päätetyn palveluverkon mukaiset. Nyt neuvotellaan uuden palveluverkkosuunnitelman tarpeista.

Hyvinvointialue julkaisee ensi vuoden talousarvioesityksen ja palveluverkkosuunnitelman huomenna.

Odotettavissa on, että talousahdingossa oleva hyvinvointialue karsii toimipisteitään entisestään.

Vuokrakulut ovat kuitenkin vain noin viisi prosenttia hyvinvointialueen koko budjetista.

Jämsä odottaa uutta sotekeskusta

Suurin yksittäinen kiinteistö, josta hyvinvointialue on vaiheittain luopumassa on Jämsässä sijaitseva Jokilaakson sairaala.

Ehtona kaikista vanhan sairaalan tiloista luopumiselle on uuden sotekeskuksen rakentaminen Jämsään.

Hyvinvointialue hakee rakentamiselle valtion rahoitusta. Lainanottovaltuus myönnettiin jo kertaalleen, mutta se käsitellään uudelleen, koska hyvinvointialue on taloutensa takia valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä.

– Kaikki investoinnit menevät arviointiryhmän kautta: lainanottovaltuus ja investointiohjelman hyväksyminen. Arviointiryhmä ei päätä, mutta se arvioi investointien tarpeellisuutta, kuvailee Kontro.

Uuden sotekeskuksen rakentaminen Jämsään voisi alkaa aikaisintaan keväällä 2026. Rakentaminen kestäisi noin 2,5 vuotta.

– Vanha sairaala on elinkaarensa päässä, suorastaan saattohoitovaiheessa. Tiloissa pitäisi pärjätä uuden sotekeskuksen valmistumiseen asti.

Remonttitarpeita on paljon

Kontron mukaan hyvinvointialue kartoitti jo vuonna 2023 merkittävimpien vuokraamiensa sotekiinteistöjen kuntoa.

Katselmoiduista kiinteistöistä 40 prosenttia kaipasi lähivuosina peruskorjauksenkaltaista kunnostusta. 10 vuoden kuluessa jo 70 prosenttia oli vailla myös muita kuin ylläpidollisia korjauksia.

Kontro toteaa, että sotekiinteistöissä on muhinut korjausvelka vuosikausia.

Vanhat kiinteistöt eivät myöskään palvele enää parhaalla tavalla, kun palveluja keskitetään ja tuotetaan eri tavalla kuin aiemmin.

Varsinkin pienissä kunnissa terveysasemille ja muille sotekiinteistöille voi olla vaikea löytää uutta käyttöä. Vuokratulojen loppuminen koettelee myös kuntien taloutta.

– Ymmärrän hyvin, että terveysasemat ovat näkyvä osa taajamia ja jos ne tyhjenevät, kylmenevät ja pimenevät, niin se luo kuvaa kunnasta, vaikka palvelut asukkaille onkin järjestetty, sanoo Kontro.

Karstulan kunnanjohtaja Eino Nissisen mielestä hyvinvointialueella on hukattu hyviä paikallisia toimintatapoja. Kunnassa on uudenkarhea sosiaali- ja terveysasema: