Oikeusministeriö sai tiistaina valmiiksi esiselvityksen Nato-jäsenyyden vaikutuksista valtioelinten ja eduskunnan vaikutusmahdollisuuksiin sekä valtasuhteisiin.

Samalla esiselvitys otti kantaa parlamentaaristen piirteiden riittävyyteen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.

Raportin mukaan eduskunnan laaja tiedonsaanti Nato-asioissa pitää turvata jatkossa. Selvityksessä kiinnitettiin huomiota siihen, tulisiko informointia koskevia käytäntöjä kehittää jatkossa.

Konkreettisina asioina selvityksen tekijät mainitsevat oikean ajankohdan informoinnille ja kynnyksen, jonka ylittyessä eduskuntaa pitää asioista informoida. Nämä asiat olisi hyvä määritellä jatkossa.

Toinen keskeinen havainto koskee ulkopolitiikan johtamista. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto tekevät merkittävät Naton toimintaa koskevat linjaukset yhteistoiminnassa.

Kaikki Natoa koskevat asiat eivät kuitenkaan ole ulkopolitiikkaa, jota presidentti johtaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Nämä asiat kuuluvat lähtökohtaisesti hallituksen päätäntävaltaan.

Raportin mukaan jäsenyys ei muuta valtioelinten valtasuhteita, mutta Nato-jäsenyys voi tuoda esille uusia ja tulkinnanvaraisia tilanteita. Mikäli vakiintuneilla käytänteillä ei saada ratkaistua tulkintaongelmia, esiselvityksen mukaan perustuslain muuttaminen voi tulla kyseeseen.

Hallitus päätti esiselvityksen pohjalta asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida ja tarvittaessa tehdä ehdotuksia Nato-asioita koskevien käytäntöjen tai lainsäädännön kehittämiseksi.

Esiselvityksen laatiminen lähti liikkeelle perustuslakivaliokunnan toimeksiannosta, jonka mukaan valtioneuvoston on syytä arvioida Nato-jäsenyyden vaikutuksia presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välisiin valtasuhteisiin.

Selvityksen on tarkoitus toimia pohjana tuleville mahdollisille lainsäädäntömuutoksille.