Kiireinen. Vilkas. Ruuhkainen.
Muun muassa näillä sanoilla Ylen haastattelemat matkalaiset kuvailivat Ysitietä.
Kyse on yhdestä Suomen vilkkaimmista kaksikaistaisista teistä, jolla on tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia.
Pirkanmaan ely-keskus ja Väylävirasto ovat jo pitkään halunneet parantaa tien turvallisuutta merkittävästi.
Yle pysähtyi matkalaisten suosimalla ABC Orituvalla ja kysyi, mitä mieltä tienkäyttäjät itse ovat Ysitien kunnosta:
Yle käy tässä artikkelissa läpi kohta kohdalta, mikä kaikki Ysitiessä muuttuu, jos se saa tarvittavan rahoituksen.
Yli vuosikymmenen taival
Ysitien kunnostusta on odotettu yli 20 vuotta.
Alasjärvi–Orivesi-välin perusparannuksen suunnittelu käynnistyi 2000-luvun alussa. Ensimmäisen, Käpykankaalle ulottuvan vaiheen tiesuunnitelma valmistui tänä kesänä.
Ysitien Alasjärvi–Käpykangas-väli on Suomen vilkkain kaksikaistainen valtatieosuus. Osuudella kulkee jopa 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Näitä kohtia Ysitiestä ensimmäisessä vaiheessa tultaisiin parantamaan.
13 kilometrin mittaisen kunnostettavan osuuden kustannusarvio on 134,7 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 109 miljoonaa euroa.
Ysitien perusparannus näkyisi autoilijoille konkreettisina muutoksina: kaistojen määrä kaksinkertaistuisi, nopeusrajoitukset nousisivat ja kaikki nykyiset tasoliittymät poistettaisiin.
Tasanne
Ensimmäinen perusparannettava alue olisi Tasanne, jonne rakennettaisiin uusi eritasoliittymä. Tasanteen ja Lintukallion kohdille rakennettaisiin vihersillat eläimille ja virkistyskäyttöön.
Olkahistenlahti
Koko 13 kilometrin mittainen tieosuus muutettaisiin nelikaistaiseksi – myös tämä Olkahistenlahti, jonka Ysitie ylittää. Nykyiset sillat ovat huonokuntoisia, mutta niiden korjaus nykyisellä kaksikaistaisella tiellä aiheuttaisi merkittäviä liikennehaittoja.
Yli 20 kuolemaan johtanutta onnettomuutta
Pirkanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Juha Sammallahti pitää valtatien perusparannusta liikenneturvallisuuden kannalta merkittävänä.
Tilastokeskuksen onnettomuustilaston mukaan vuosien 2010 ja 2024 välillä Oriveden ja Tampereen välillä tapahtui 21 yhden tai useamman henkilön kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui 148 kappaletta.
Juuri onnettomuuksiin Väylävirasto haluaa puuttua.
– Tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä ja vähentää henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia neljänneksellä.
Ylivieskalainen ammattiautoilija Teemu Mustanoja ajaa Ysitietä työnsä vuoksi melko usein. Hän kuvaa valtatietä kiireiseksi.
– Joskus on sellaisia ohittajia, jotka eivät katso, missä kannattaa ohittaa. Ohi tullaan usein mutkissa tai niin, että auto tulee lähellä vastaan mutta silti ohitetaan.
Ely-keskuksen Juha Sammallahden mukaan parannuksilla pyrittäisiin hillitsemään nokkakolareiden määrää.
– Kun kaistojen väliin tulee kaide, kohtaamisonnettomuudet vähentyvät merkittävästi.
Aitovuori
Turvallisuutta lisättäisiin järjestämällä yhteydet valtatiellä rinnakkaisteiden kautta. Myös nykyisiä eritasoliittymiä, kuten tätä Aitovuoren liittymää, parannettaisiin.
Tarastenjärvi
Koko tieosuus ramppeineen ja risteävine teineen valaistaisiin ja aidattaisiin riista-aidalla. Tarastenjärven alue on teollisuuden ja logistiikan kannalta tärkeä. Se on myös tärkeä työpaikka-alue, minkä vuoksi alueen liikennemäärätkin kasvavat.
Senja Komonen ajaa Ysitietä satunnaisesti käydessään lastensa kanssa Tampereella.
Vaaralliset ohitukset pelottavat.
– Jos joku ajaa hitaammin, voivat ihmiset malttamattomina ohitella hankalissa paikoissa.
Suinula
Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kaikki nykyiset tasoristeykset poistettaisiin ja tilalle tulisi uusia eritasoliittymiä. Erityisesti Suinulassa on useita vaarallisia tasoliittymiä, joista ely-keskus on saanut myös asukkailta palautetta.
Kuopioon matkalla olleet Johanna, Petri ja Emma Helmiö pitävät tietä vaihtelevana: sekä nopeusrajoitukset että tien kunto muuttuvat matkan varrella usein.
– Olisi tietysti hyvä asia, jos saataisiin ohituskaistoja enemmän tai tie leveämmäksi, arvioi Johanna Helimö.
Juha Sammallahden mukaan jatkossa nopeusrajoitukset nousisivat, ja parannetulla osiolla saisi jatkossa ajaa satasta. Nyt rajoitus on 80 kilometriä tunnissa.
– Nosto vaikuttaa tietysti alueen saavutettavuuteen, mutta myös liikenneturvallisuuteen ja ruuhkien poistumiseen, sanoo Sammallahti.
Rahoitus lipsahti näpeistä
Ysitien perusparannus näytti jo hetken varmalta. Syyskuussa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) lupasi, että valtatie 9:n kehittämishanke tulee käynnistymään vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Lokakuun alkupuolella lupaus alkoi horjua, kun Ysitien Tampere–Orivesi-välin ensimmäisen vaiheen rahoitus poistettiin eduskunnalle annetusta lisätalousarviosta.
Nyt Pirkanmaalla odotetaan hartaasti, että Ranteen lupaus rahoituksesta toteutuisi.
Liikenneturvallisuuden ohessa Ysitien parannukset tukisivat liikenteen sujuvuutta.
Valtatie on erityisesti ruuhkaisina aikoina kapasiteettinsa rajoilla, joten parannusten myötä matka-ajat lyhenisivät ja ruuhkat helpottuisivat.
Tie kuuluu raskaan liikenteen runkoyhteyksiin ja parannukset parantaisivat yhteyksiä Keski- ja Itä-Suomesta Lounais-Suomen satamiin, joka on tärkeä osa huoltovarmuutta.
– On tärkeää, että saamme vientiä länsirannikon satamien kautta eteenpäin. Senkin takia tieverkon tulee olla hyvässä kunnossa.
Sammallahti nostaa esiin myös matkailun ja kuntien saavutettavuuden.
– Kuntien saavutettavuus tuo niihin elinvoimaa, jonka avulla kuntien on mahdollista kehittää toimintaansa.
Korjaus 21.10. kello 18:53: Jutussa luki ensin, että Ysitie olisi Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tie. Nyt jutussa lukee, että ”Kyse on yhdestä Suomen vilkkaimmista kaksikaistaisista teistä, jolla on tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia.”
Artikkelia korjattu 28.10. kello 18:50: Täsmennetty, että Ysitien Alasjärvi–Käpykangas-osuus on Suomen vilkkain kaksikaistainen valtatieosuus.