– Los Angelesin olympiajuna on vielä pienen hetken asemalla. Sitten se lähtee liikkeelle. Jos Suomi haluaa kisoista menestystä, sen pitäisi lajista riippumatta jakaa rajalliset resurssit niihin projekteihin, joissa on realistinen mahdollisuus menestyä. Ei niihin, joissa on vain teoreettinen mahdollisuus.

Näin totesi 7-ottelija Saga Vannisen valmentaja, virolainen 10-ottelun olympiavoittaja Erki Nool Yle Urheilun haastattelussa syyskuussa Tokion MM-kisoissa.

Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen kertoi tiistaina Yle Urheilulle, että loppuvuodesta 2025 ja alkuvuodesta 2026 Erki Noolin toiveiden on tarkoitus toteutua.

Olympiakomitea on kokoamassa Suomen parhaista nuorista urheilijoista Next Generation -nimisen (seuraava sukupolvi) panostusryhmän, jota halutaan tukea suomalaisittain erittäin merkittävillä summilla.

Rahoitustavoite on satojatuhansia euroja vuodessa; projektin kumppanuushankinnasta vastaa Olympiakomitean kaupallinen johtaja Timo Ronkainen.

Huippu-urheilupäällikkö Mika Norosen johdettavaksi tulevaa projektia on valmisteltu komiteassa kaikessa hiljaisuudessa keväästä asti.

– Mukaan on tulossa kutsupohjalta 20–30 supertalenttia. Jokaisen urheilemista ja valmennusta halutaan tukea rahalla, palveluilla ja osaamisella ainakin 20 000 euron arvosta vuodessa, Hänninen kertoi.

Rahan tarve ei ole yhteismitallinen, vaan liittyy suuresti esimerkiksi urheilijan lajiin ja uravaiheeseen.

Mukaan kutsuttavat urheilijat ovat suunnitelman mukaan 16–22-vuotiaita. Mukaan on tarkoitus tulla lahjakkuuksia sekä yksilö-, joukkue- että paraurheilusta.

Kyse ei ole verottomia urheilija-apurahoja jakavan opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeesta, vaan Olympiakomitean omasta projektista, johon komitea kerää myös päärahoituksen.

Osa rahoituksesta voi tulla ministeriöstä, jos Olympiakomitea päättää käyttää ohjelmaan niin sanottua yleisavustustaan, kertoo ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola ministeriöstä. Osa ohjelmaan valittavista urheilijoista saa myös ministeriön urheilija-apurahaa.

– Kaupallinen mielenkiinto on ollut merkittävää, Janne Hänninen kertoo.

– Hanke koetaan yrityselämän piirissä selvästi tärkeäksi, toteaa Olympiakomitean kaupallinen johtaja Timo Ronkainen.

Hänninen ei halua tässä vaiheessa spekuloida tukiurheilijoiden nimillä, mutta myöntää, että esimerkiksi nuorten EM-mitalin viime kesänä saavuttanut korkeushyppääjä Ella Mikkola on kuin prototyyppi Next Generation -urheilijasta: 17-vuotias, nopeasti kehittyvä, valtavan potentiaalin urheilija.

– Parhaimmillaan talenttiohjelman myönteiset vaikutukset voivat näkyä jo Los Angelesin kesäkisoissa 2028, Hänninen arvioi.

Ohjelmajohtaja Mika Norosen mukaan mukaanpääsyn kriteeri tulee myös opetusministeriön dokumenteista, vaikka ohjelma sinänsä on Olympiakomitean oma.

– Mukaan valittavan urheilijan tulee vähintään olla sellaisella tasolla, että hän saisi ministeriön pienimmän, nuorille urheilijoille korvamerkityn apurahan, joka tällä hetkellä on 6 000 euroa.

Tällaisia urheilijoita löytyi tuoreimmissa jaoissa talvilajeista 41 ja kesälajeista 98.

Next Generation -ohjelmaan on tarkoitus valita vain pieni osa tämän kategorian urheilijoista. Tiimin kokoonpanon on tarkoitus elää Hännisen mukaan koko ajan eli se ei ole pysyvästi lukittu.

Ministeriöltä iso muutos

Samaan aikaan kuin Olympiakomitea on valmistellut omaa eliittisatsaustaan, myös ministeriö on muuttamassa huippu-urheilun tukijärjestelmäänsä merkittävästi.

Sekä apurahaluokat että -summat muuttuvat, ja ministeriö muokkaa kriteereitä, joilla lajeille myönnetään niin sanottua tehostamistukea. Ministeriön on tarkoitus kertoa muutoksista tarkemmin vielä tämän viikon aikana.

Janne Hännisen mukaan Next Generationin perustamiseen löytyy useita hyvin loogisia, jopa välttämättömiä syitä.

Kaikki liittyy alun perin Pariisin historiallisiin nollan mitalin olympiakisoihin toissa kesänä. Sen jälkeen Olympiakomitean operatiivinen huippu-urheiluhenkilöstö ja luottamusjohto on uusiutunut merkittävästi.

– Pariisin jälkeisessä turbulenssissa ei mitenkään jäänyt epäselväksi, että suomalainen urheiluliike tilasi Olympiakomitealta ison muutoksen. Sitä me nyt yritämme toteuttaa.

Next Generation -ohjelman on tarkoitus osua suomalaisen huippu-urheilun kannalta vaikeaan nivelkohtaan, monesti urheilulukion jälkeiseen aikaan.

– Se on esimerkiksi kotoa poismuuttamisineen hyvin kriittinen ajankohta monen nuoren urheilijan elämässä. Ei ole mikään salaisuus, että Suomen menestys nuorten ja aikuisten arvokisoissa ei korreloi oikein mitenkään. Tähän haetaan nyt muutosta.

Esimerkiksi kuluneiden 10 vuoden aikana kuusi suomalaista on saavuttanut henkilökohtaisen mitalin talvi- tai kesäolympiakisoissa. Tällaisia ruotsalaisia urheilijoita on samalta ajalta 31.

Datanmurskaus tärkeää

– Next Generationin mallia ei ole suoraan kopioitu mistään, mutta esimerkiksi Norjassa ja Belgiassa nuoria tuetaan jossain määrin samalla tavalla, Hänninen sanoo.

Tärkeä henkilö ohjelmassa ja lahjakkuuden arvioinnissa on Olympiakomitean data-asiantuntija Ilkka Palomäki.

– Vertaamme datan avulla, missä vaiheessa käyrää suomalaiset talentit etenevät suhteessa todennettuun menestykseen eli esimerkiksi lajiensa olympiamitalisteihin vastaavassa iässä. Luonnollisesti konsultoimme arvioiden pohjaksi runsaasti myös lajien omaa asiantuntemusta, Palomäki kommentoi.

Juttua täydennetty kello 19.00 projektin rahoitukseen liittyvien yksityiskohtien osalta.