Kittilän ja Muonion välisen rajakiistan kohteeksi joutunut Pallastunturi on historian valossa osa Kittilää, sanoo Oulun yliopiston dosentti Matti Enbuske.

– 1600-luvun käräjillä käytyihin rajapäätöksiin sisältyy myös Kittilän länsiraja. Pallastunturi oli yksiselitteisesti osa vanhaa Kittilän lapinkylää, Enbuske sanoo.

Enbuske kertoo, että kun kuntia alettiin muodostaa 1800-luvun puolivälin jälkeen myös pohjoisessa, kuntarajoiksi muodostuivat hyvinkin tarkkaan vanhat Lapin kylien 1600-luvulta tietoon tulleet rajat.

– Kun katsomme nykypäivänkin Kittilän kunnan rajoja, niin hyvin pitkälti ne noudattavat niitä ikivanhoja rajasuhteita paitsi, että Pallastunturi on siirtynyt osaksi Muoniota.

Valtioneuvoston ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Pallastunturi siirrettiin vuonna 2003 Kittilästä osaksi Muoniota. Kittilä on päättänyt tänä syksynä, että se alkaa valmistella hakemusta Pallastunturin liittämisestä takaisin Kittilään.

Kittilän mukaan Pallastunturin aluetta ei ole kehitetty, vaikka kuntajaon muutosta perusteltiin muun muassa alueella toimivan matkailuyrittäjän toimintamahdollisuuksien parantamisella.

Oikeuksista on kiistelty pitkään

1600-luvulla nautintaoikeudet kuuluivat suvuille, mutta kiistojakin syntyi. Enbuske kertoo, että Lapin kylien alueella käräjiä on ollut säännöllisesti vuosittain 1630-luvulta lähtien.

– Kiistoja syntyi juuri rajaseuduilla. Keskeisimpiä asioita oli se, että mille suvulle majavapato kuuluu tai kenen mailla peuroja pyydetään.

Historian tutkimuksen kannalta juuri oikeudenkäyntien pöytäkirjat ovat merkityksellisiä.

– Usein viitattiin vanhoihin rajoihin. Eli 1600-luvun pöytäkirjoissa on menty hyvin pitkälle historian saattoon. Siinä mielessä on hienoa, että ne ovat olleet riidankin kohteena. Meillä on säilynyt tietoja niistä hyvin.

Historiasta löytyy linkki kuntien kiistaan

Kittilässä vastustettiin vuonna 2003 voimaan tullutta osakuntaliitosta.

– Raattaman kyläläiset vetosivat ikiaikaisiin nautintaoikeuksiin Pallaksen alueelle ja siihen, että siirto uhkaa poronhoitoa, luontaistalouteen liittyviä toimia ja toimeentuloa ylipäänsä. Ne olivat oikeastaan samoja syitä, mitä oli jo aikojen saatossa esitetty, Matti Enbuske sanoo.

Nykyistä kiistaa voisi verrata vuosisatojen takaisiin myös siinä mielessä, että tavallaan nautintaoikeuksista on edelleen kyse. Majavat ja peurat ovat kuitenkin vaihtuneet matkailuun.

– Oikeastaan kyseessä on Lapin resursseihin, toimeentuloon ja elinkeinoasioihin liittyvä hyvin tyypillinen riitelyn aihe, jos käytetään sanaa riitely. Ei mitään uutta keskiyön auringon alla, Enbuske sanoo.

Kehittääkö vai ei?

Valtioneuvosto painotti aikanaan liitospäätöksessä alueen matkailun kehittämistä.

Nyt Kittilä perustelee osakuntaliitoksen perumista sillä, että Muonio ei ole kehittänyt aluetta.

Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuske-Mäki korosti aiemmin Ylelle, että kansallispuistoalue rajoittaa merkittävästi, mitä Pallaksella voidaan tehdä.

Kittilässä aloitteen liitoksen purkamisesta on tehnyt keskustan valtuustoryhmä.

– Kokonainen puistoalue siirrettiin kokonaan Muonion kunnalle ilman minkäänlaista korvausta Kittilän kunnalle. Siirrossa meni Pallastunturin Matkailuhotelli yhdessä hisseineen sekä metsähallituksen tukikeskus Pallaksella. Kittilän kunta menetti kiinteistöveroja tehdyn siirron myötä, valtuustoryhmän aloitteessa kirjoitetaan.