Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n päätös jatkaa venäläisten ja valkovenäläisiä urheilijoiden pannaa lajiensa kansainvälisiin kilpailuihin oli hyvä päätös, arvioi maastohiihdon suurin tähti Johannes Hösflot Kläbo.
Norjan supertähti kertoi asiasta norjalaismedioille välittämässä lausunnossaan.
– Uskon ja olen uskonut pitkään, että venäläisiä ei pitäisi sallia mukaan niin kauan kuin sota Ukrainassa on käynnissä. Jos aggressiivinen sota, se on eri asia. Mielestäni FIS on tehnyt oikean päätöksen, Kläbo viestitti NRK:lle.
Norjan yleisradioyhtiö NRK:n kommentaattori Jan Petter Saltvedt oli hämmästynyt päätöksestä.
– Tämä on oikeasti valtava yllätys. Kun miettii miten asiat ovat menneet viime viikkoina, minä ja monet muut olisivat varmoja, että FIS kääntäisi päänsä, Saltvedt sanoo.
Saltvedt toteaa, että FIS:n puheenjohtaja Johan Eliasch on käyttänyt paljon voimaa, oveluutta ja arvovaltaansa kääntääkseen enemmistön venäläisten kisaamisen puolelle.
Saltvedt muistuttaa, että Eliasch ei onnistunut, vaikka oli Saltvedtin mukaa lähettämässä kirjettä oman hallituksensa selän takana jäsenmaille. Kirjeellä yritettiin varmistaa tuki venäläisten ja valkovenäläisten palaamiselle.
Vertauksia Gazan sotaan
Norjalaistähdistä mäkihyppääjä Halvor Egner Granerud on samaa mieltä kuin Kläbo. Toisaalta hän osoittaa sympatiaa urheilijoille, jotka joutuvat sodan takia jättämään olympialaiset väliiin.
– Olen pahoillani niiden urheilijoiden puolesta, jolla ei ole mitään tekemistä Venäjän armeijan kanssa, Granerud sanoo.
Hän viittaa myös toiseen tulenarkeen maailmanpoliittiseen tilanteeseen, Gazan sotaan.
– Sen perusteella, mitä olen nähnyt jalkapallon puolella Israelin osallistuessa, niin venäläisten osallistuminen olisi vaatinut merkittävästi suurempia turvallisuusotimia. Se olisi ollut taloudellisesti vaikeaa monille järjestäjille, Granerud sanoo.
FIS:n hallituksen ruotsalaisjäsen Karin Mattsson näkee Gazan sodassa ja Israelin osallistumisessa huippu-urheiluun selvän eron verrattuna Venäjään ja Valko-Venäjään. Se on Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko.
– Putin ja Lukashenko ovat hyödyntäneet urheilua niin monta vuotta, Mattsson sanoi SVT:lle.
Mattson nosti esimerkiksi venäläishiihtäjä Veronika Stepanovan. Mattsson totesi, että Stepanova on hyvä esimerkki, miksi venäläiset on suljettu pois FIS:n lajeista. Mattson viittaa siihen, miten Stepanova esiintyy.
Venäläisten hiihtoviestin olympiakultajoukkueeseen edellisissä Pekingin olympialaisissa kuulunut Stepanova lähetti SVT:lle viestin FIS:n kielteisen päätöksen jälkeen.
– Tämä on hyvin yksinkertaista. Vladimir Putin on presidenttini. Maani on aina oikeassa. Jos tuo on se syy, miksi jotkut kyseenalaiset ja nimettömät henkilöt eivät anna minun kilpailla kansainvälisesti… No, se on hinta, jonka olen valmis maksamaan, Stepanova kirjoitti.
Stepanova viittasi siihen, että FIS:n pitäisi seuraavaksi estää Israelin ja Donald Trumpia tukevien amerikkalaisten kilpaileminen.
Ruotsin tähtihiihtäjistä Calle Halfvarsson alleviivasi samaa viestiä kuin Kläbo. Hänen mielestänsä niin kauan kuin sotatilanteessa mikään ei muutu, niin venäläisiä ei pidä päästää kisoihin.
Venäjän päävalmentaja väitti Pohjoismaiden uhanneen boikotilla
Venäjän hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Juri Borodavko esitti venäläismedia Championatin haastattelussa kovia väitteitä päätöksenteon taustoista.
Borodavkon mukaan venäläiset odottivat pääsevänsä kisoihin.
– Ainakin niin, että joku määrä ihmisiä olisi voinut osallistua. Yksi mies ja yksi nainen. Mutta norjalaiset vetivät kovaa linjaa. Jopa niin pitkälle, että tulisi boikotti, jos venäläiset olisivat kilpailleet. Ruotsalaiset, suomalaiset ja ranskalaiset liittyivät siihen mukaan. He ottivat sellaisen aseman että, jos venäläiset kilpailisivat olympialaisissa, nämä maat boikotoisivat. Siksi FIS teki kovan päätöksen Venäjää vastaan, Borodavko totesi.
FIS:n hallituksen suomalaisjäsen Martti Uusitalo kertoi Ilta-Sanomille, että ei ole missään yhteydessä kuullut tuon suuntaisia ukaaseja.
Kansainvälinen hiihtoliitto sulki Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat liiton alaisesta toiminnasta maaliskuussa 2022, pian sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Panna nousi tänä syksynä uudelleen keskusteluun, kun Kansainvälinen olympiakomitea KOK vahvisti jo syyskuussa, että venäläiset ja valkovenäläiset saavat osallistua ensi talven olympialaisiin neutraaleina urheilijoina. Milano-Cortinan talviolympialaiset alkavat 6. helmikuuta 2026. Viime kädessä päätösvalta urheilijoiden osallistumisesta on kuitenkin lajiliitoilla.
