Leppävirran kunta on ostanut Vesileppis kylpylä- ja vapaa-ajankeskuksen hotelli- ja ravintolatoiminnan Sport & Spa Hotel Vesileppikseltä, joka on päättänyt lopettaa toimintansa tiloissa.

Leppävirran kunta ja sen tytäryhtiöt omistavat kaikki Vesileppiksen alueen kiinteistöt, ja nyt se vastaa myös kaikesta siellä tapahtuvasta toiminnasta.

Kunnan tytäryhtiölle Leppäkerttu osakeyhtiölle ravintolan ja hotellin pyörittäminen on tuttua jo entuudestaan. Sen vastuulla oli Vesileppiksen hotelli myös 2000-luvun molemmin puolin.

Kunta on jo pitkään aktiivisesti etsinyt kylpylälleen uutta toimijaa ja investoijaa mutta toistaiseksi tuloksetta.

– Ei tämä ihan tavanomaista ole, että kunta pyörittää hotelliliiketoimintaa. Kyllä tämä on poikkeuksellista, ja tämän on tarkoitus olla väliaikainen, Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen sanoo.

Kunta sijoittaa järjestelyyn yhteensä 800 000 euroa, josta 500 000 euroa pääomalainana tytäryhtiölleen ja 300 000 euron osalta kunnalla on 80 prosentin takausvastuu. Summa vastaa noin kahta prosenttia kunnan kokonaismenoista.

– Meillä on aika vahva tase, eikä tämä edellytä edes ulkopuolisen velan ottamista. Pystymme hoitamaan rahoituksen kassavaroilla, Raatikainen sanoo.

Matkailuvaikutus 12 miljoonaa

Vesileppis on Leppävirran merkittävin matkailukohde ja kunnan suurin majoituspaikka. Se on 80 työpaikallaan myös merkittävä työllistäjä.

Vesileppiksen yhteenlaskettu liikevaihto on noin kahdeksan miljoonaa euroa, mutta kokonaishyöty alueelle on Leppäkerttu Oy:n toimitusjohtajan Esa Salmiheimon mukaan huomattavasti suurempi.

Videolla Leppäkerttu Oy:n toimitusjohtajan Salmiheimo kertoo, kuinka suuri merkitys Vesileppiksen alueella on Leppävirran kunnalle.

Salmiheimon mukaan kylpylähotelli on selvinnyt 2020-luvun lukuisista haasteista hyvin. Hotellin käyttöaste on noin 50 prosenttia ja siellä majoittuu vuosittain noin 50 ­­000 asiakasta. Vesileppis on tehnyt viimeiset kolme vuotta positiivista tulosta.

– Meillä on monipuolinen, ympärivuotinen, ja vähän erilainen asiakaspohja kuin ehkä tyypillisessä matkailukohteessa, Salmiheimo sanoo.

Suurin käyttäjäryhmä tulee noin 150 kilometrin säteellä Leppävirrasta. Kesäisin Vesileppiksen asiakkaina on myös ollut esimerkiksi saksalaisia bussiryhmiä.

Salmiheimon mukaan venäläisten asiakkaiden poistuminen on pystytty pitkälti korvaamaan kotimaisilla matkailijoilla.

Muumeista vetoapua

Yksi Vesileppiksen erikoisuuksista on Muumimaailma, joka sijaitsee hotellin kellarissa olevassa hiihtoareenassa. Muumit tuovat vuosittain 30 000–35 000 kävijää Vesileppikseen.

– Muumit ovat olleet meille tärkeitä. Seitsemän vuotta on mennyt hujauksessa ja olemme nyt sopineet muumien kanssa jatkosta, Salmiheimo kertoo.

Vaikka kylpyläala on Suomessa yleisesti vaikeuksissa, Leppävirralla ei nähty vaihtoehtoja hotelli- ja ravintolatoiminnan pelastamiselle.

– Se vaihtoehto, että tästä olisi luovuttu kokonaan, ei ollut todellakaan realistinen, Raatikainen painottaa.

Investointivelka miljoonaluokkaa

Tulevaisuudessa Vesileppis tarvitsee kuitenkin merkittäviä investointeja. Erityisesti 1970-luvulla rakennettu vanha hotellisiipi ja kylpylä kaipaavat kunnostusta.

– Kyse on miljoonien eurojen kokonaisuudesta, kun ajatellaan tämän rakennuksen laajuutta, Raatikainen arvioi.

Kunta jatkaa aktiivisesti ulkopuolisen investoijan etsimistä alueelle. Salmiheimo uskoo, että Suomen talouden kääntyessä nousuun myös kiinnostus Vesileppistä kohtaan kasvaa.

– Uskon, että kun tästä lähtee Suomi nousuun, niin myös tänne löydetään vahva yksityinen matkailutoimija kumppaniksi, Salmiheimo toteaa.

Kylpylöiden ”myrkkycocktail”

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi kuvailee kylpyläalan tilannetta synkäksi.

Kylpylähotellien yöpymisten määrä on tammi-elokuun välisenä aikana laskenut vuodesta 2019 yhteensä 20 prosentilla. Suhteessa eniten vähennystä on ulkomaisissa matkailijoissa, joiden määrässä vähennystä on 40 prosenttia. Tätä selittää itäturismin loppuminen.

Lapin mukaan ongelmat alkoivat kasautua koronan aiheuttamista suluista, minkä jälkeen itäturismi loppui, inflaatio nosti hintoja, ostovoima laski ja arvonlisäveroa korotettiin 10 prosentista 14 prosenttiin.

Hänen mukaansa esimerkiksi ravintoloissa käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat nyt 33 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2019.

– Kyllä siinä on nyt sellainen myrkkycocktail, ettei sellaista kukaan toivoisi, Lappi tiivistää.