Itäisen Suomen ahdingossa on jo näkyvissä hetkittäisiä valonpilkahduksia.

– Valo kajastaa, mutta en nyt sano, että tässä mitään aurinkomyrskyä olisi tulossa, toteaa Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.

Silti merkkejä paremmasta on näköpiirissä: uusia yrityksiä perustetaan ja isoja investointeja on suunnitteilla. Jopa pienessä Parikkalan kunnassa on perustettu tänä vuonna ennätyksellisen paljon uusia yrityksiä.

Näillä pienillä valonpilkahduksilla on iso merkitys, sillä itärajan kunnista katosi suuri iso siivu elinvoimaa ja työpaikkoja, kun valtakunnanraja suljettiin liki kaksi vuotta sitten. Rajasululla on ollut iso vaikutus erityisesti matkailuun tukeutuneille kaupan ja palveluiden aloille, mutta myös tavaralogistiikkaan.

Parikkalassa on perustettu tänä vuonna ennätykselliset 26 uutta yritystä. Katso videolta, mikä kunnanjohtaja Mervi Pääkön mielestä on syynä tähän:

Työntekijän palkkaaminen ei pelota

Maalari Mari Nuopponen sutii pohjamaalia rivitalohuoneistossa Parikkalassa. Hän oli aiemmin palkkatöissä Savonlinnassa. Nuopposta alkoi kuitenkin harmittaa se, ettei lapsille jäänyt tarpeeksi aikaa.

– Vein kuudeksi lapset hoitoon. Puoli viiden jälkeen olin kotona, ja siihen päälle lasten harrastukset. En vaan jaksanut sitä.

Nuopponen perusti maalausalan yrityksensä huhtikuussa, juuri silloin kuin rakennusala rämpi syvässä suossa.

– Töitä tuli heti. Huhtikuun jälkeen olen pitänyt kaksi päivää kesälomaa, kertoo Nuopponen.

Välillä kalenteri on ollut myös tyhjä. Nuopponen kertoo, että sitten töitä alkaa tulla kuin itsestään: osa somekanavien kautta, osa perinteisemmällä tyylillä.

– Varmaan paras on ollut Parikkalan paikallislehti ja puskaradio. Kun teet yhdelle, hän kertoo siitä toiselle. Pienellä paikkakunnalla ihmiset puhuvat.

Nuopponen on tyytyväinen valintaansa lähteä yrittäjäksi.

– Jos yritys jatkuu näin tai laajenee, pakkohan se on palkata työntekijä. Se ei pelota.

Nuopposen starttiraha on loppunut, mikä mahdollistaa monialaisemman yritystoiminnan. Yksi mahdollisuus on majoitustoiminta, sillä nainen muutti kolmen lapsensa kanssa rivitaloon ja pani omakotitalonsa vuokralle.

– Torstaina laitoin Airbnb-sivulle ilmoituksen ja lauantaiaamuna tuli tieto, että kuusi työmiestä olisi tulossa 15 yöksi. Tämä yllätti, Nuopponen kertoo.

Imatran seutu kovilla

Uudet yrittäjät eivät ole ainoa hyvä signaali, sillä Kaakkois-Suomeen on tulossa lähivuosina myös mittava määrä uusia investointeja. Tämä käy ilmi tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön alueellisten kehitysnäkymisen katsauksesta.

Ministeriön mukaan rajatilanteen seurannaisvaikutukset ovat näkyneet etenkin Imatran seudulla.

Imatra on kärsinyt viime vuosia useista yt- ja muutosneuvotteluista, mutta nyt Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden on hyvillään. Kaupunkiin on muuttanut enemmän lapsia kuin vuosikausiin.

– Olimme muuttovoittoisia sekä viime että edellisvuonna, kiitos erityisesti maahanmuuton. Ja lapsien osalta olimme viime vuonna muuttovoittoisia maan sisäisessä muuttoliikkeessä, ensi kertaa vuosikausiin, Hilden kertoo.

Muuttoliikkeen lisäksi vetovoimaa on ollut myös uusista investoinneista. Uudenlaista akkuteknologiaa valmistava Nordic Nano -yhtiö on aloittanut toimintansa Imatralla. Startup-yrityksen tavoitteena on työllistää noin 200 ihmistä. Norjalainen Norsk-e-Fuel -yhtiö suunnittelee puolestaan Imatralle synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta, joka työllistäisi 120–140 ihmistä.

Isot investoinnit ovat merkittäviä, mutta myös pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat tärkeitä, muistuttaa Imatran kaupunginjohtaja Hilden.

– Esimerkiksi uuteen kukoistukseen nousseessa Mansikkapaikan ostoskeskuksessa toimii monia uusia yrityksiä, jotka työllistävät kymmeniä ihmisiä.

Myös hallitus on yrittänyt auttaa itäistä Suomea. Se myönsi lokakuun alussa 12 miljoonaa euroa lisärahaa ensi vuodelle Itä-Suomen elinvoiman kehittämiseen.

– Pienehkö summa ei ratkaise itäisen Suomen massiivisia haasteita, totesi tuolloin Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Jättimäisiä investointeja myös muualla kaakossa

Myös muualta Kaakkois-Suomesta kantautuu positiivisia uutisia, jopa jättimäisiä hankkeita: Kotkan Keltakallion teollisuusalueelle rakentuu 800 miljoonan euroa maksava akkumateriaalitehdas, joka valmistuttuaan työllistää työllistää 270 ihmistä.

Haminaan puolestaan on rakenteilla Googlen seitsemäs palvelinkeskus. Investoinnin myötä syntyy noin 100 suoraa uutta työpaikkaa, jolloin Googlen työntekijämäärä kasvaa Haminassa 500 henkilöön.

Ruokateknologiayhtiö Solar Foods suunnittelee jopa miljardin arvoista tehdaskokonaisuutta Lappeenrantaan, jossa proteiinia valmistetaan ilman ja uusiutuvan energian avulla. Toteutuessaan tehdas voisi työllistää jopa 900 ihmistä. Investointipäätöstä ei kuitenkaan tehtaasta vielä ole. Yhtiö tutkii tehtaalle myös muita paikkavaihtoehtoja.

– Lappeenrannassa toinen suuri hanke on Polarnoden datakeskus. Uskoisin, että tästä pystytään kertomaan myönteisiä uutisia lähikuukausien aikana, sanoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.

Investoinneista ei pika-apua

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan kokonaistilanne on kuitenkin edelleen vaikea Kaakkois-Suomessa. Sota, pakotteet, tullipolitiikka ja itärajasulku ovat vieneet alueen työpaikkoja etenkin metsäteollisuuden sekä kaupan ja palvelun aloilta.

Myöskään uudet investoinnit eivät tuo pika-apua työllisyyteen. Ministeriön mukaan parempia aikoja ennakoidaan vasta ensi vuoden loppupuoliskolle.

Epävarmuutta lisää se, että kaikki investointihankkeet eivät välttämättä toteudu ja silti työmäärä on valtava.

Esimerkiksi Lappeenrannassa elektroniikkayhtiö Danfossin uuden tehtaan rakentaminen vaati onnistuakseen ison työmäärän myös kaupunginjohtajalta.

– 3,5 vuotta ja noin tuhat tuntia ainakin. Siinä on vähän perspektiiviä, paljonko joutuu yksityiskohtia selvittää ja neuvotella, Tuomo Sallinen kertoo.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23.00 asti.