Keski-Suomessa Keuruulla on voimistunut toive, että vanha ratayhteys Haapamäeltä Parkanon kautta Porin satamaan kunnostettaisiin ja avattaisiin uudelleen junaliikenteelle.

Keskustelu ratayhteyksistä on vilkastunut Suomessa sen jälkeen, kun Venäjä laajensi vuonna 2022 hyökkäystään Ukrainaa vastaan.

Hallitus päätti viime keväänä kehysriihessä suunnata 20 miljoonaa euroa Haaparanta-Tornio-Kemi -välin suunnitteluun. Määrärahalla suunnitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Suomen ja Ruotsin rajalta Kemiin rinnakkaisraiteena.

Pitkällä aikavälillä tarkoitus on turvata Suomen huoltovarmuus eli tavara- ja sotilaskuljetukset tilanteessa, jossa meriliikenne Suomeen on pahoin häiriintynyt tai katkaistu Itämerellä.

Pääväylät Suomessa kulkevat pääasiassa pohjois-eteläsuunnassa. Keuruun kaupunginjohtajan Janne Teeriahon mukaan poikittaiset ratayhteydet ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

– Poikittaisyhteyksiä on päästetty viime vuosikymmenien aikana aika huonoon kuntoon, mikä on tunnistettu myös Keski-Suomessa, hän sanoo.

Poikittaisradan tavoite vaihtui

Teeriahon mukaan suora ratayhteys Porin satamasta Keuruun Haapamäen kautta tukisi sisäisen Suomen huoltovarmuutta, koska sen avulla syntyisi vaihtoehtoinen reitti länsirannikon syväsatamiin.

– Silloin ei oltaisi vain etelärannikon pääsatamien ja Tampereen ratapihan varassa, hän sanoo.

Teeriahon mielestä ratayhteyden kunnostamista puoltaa myös se, että Poriin rakennetaan TNT-räjähdetehdas. Puolustusvoimilla on puolestaan toimintoja muun muassa Keuruun varikolla.

Keski-Suomen ja Satakunnan maakuntaliitot sekä rataosuuden kunnat selvittivät radan avaamista viitisen vuotta sitten. Silloin kunnostus- ja sähköistyskustannuksiksi arvioitiin noin 400 miljoonaa euroa.

Tavoitteena oli luoda länsirannikolta itärajalle Venäjän kauppaa varten kehärata. Nyt tavoite on vaihtunut idänkaupasta sisämaan huoltovarmuuteen.

Puolustusvoimat: poikittaisratayhteydet lisäävät sietokykyä

Pori-Parkano-Haapamäki-rataosuus poistettiin käytöstä 1980-luvun puolivälissä.

Väitöskirjatutkija Tapio Roiko-Jokela Jyväskylän yliopiston historian laitokselta kertoo, että rata ei ole kokonaisuudessaan käyttökuntoinen, mutta joitain osia siitä on edelleen käytössä.

– On esitetty arvioita, että ainakin toistaiseksi rata on tarkoitus säilyttää poikkeusoloja varten niin, että se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, hän sanoo.

Päätöksiä radan uudelleen avaamisesta ei ole tehty.

Yle kysyi sekä Liikenne- ja viestintäministeriöstä että Puolustusvoimilta, onko rataosuuden avaaminen suunnittelussa. Molemmat kommentoivat asiaa yleisellä tasolla.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uusien poikittaisyhteyksien osalta suunnittelu on keskittynyt pääosin hankeyhtiöiden ratoihin eli Länsirataan ja Itärataan sekä pohjoiseen Rail Nordicaan ja eurooppalaisen raideleveyden ulottamiseen Suomeen.

Puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkaosastolta vastattiin sähköpostilla, että rautatieyhteydet ja niiden käytettävyys mukaan lukien myös poikittaisyhteydet länsirannikolta ovat elinkeinoelämän tarpeiden ohella Suomen huoltovarmuuden sekä sotilaalliseen liikkuvuuden näkökulmasta tärkeitä ylläpitää ja kehittää. Yleisellä tasolla voi todeta, että vaihtoehtoiset reitit lisäävät väylästön resilienssiä.

Raha ja tärkeysjärjestys ratkaisevat

Historian dosentti ja yliopistotutkija Heikki Roiko-Jokela Jyväskylän yliopistosta sanoo, että tiedot poikittaisten junayhteyksien hyödyntämisestä huoltovarmuuskysymyksissä eivät ole julkisia.

– Sanotaan näin, että tietyt tahot ovat varmasti pohtineet, mitkä ovat keskeiset huoltoreitit ja mikä on niiden tärkeysjärjestys, hän sanoo.

Roiko-Jokela on tutkinut puolustusteollisuutta, ja sen tarvitsemia kuljetusreittejä.

Haapamäen ja Porin välisen ratayhteyden avaaminen liikenteelle riippuu hänen mukaansa kahdesta asiasta: rahasta ja priorisoinnista eli ratojen kehittämisen tärkeysjärjestyksestä.

Suomessa on käytössä Venäjän keisarivallan aikainen raideleveys, joka on 8,9 senttimetriä leveämpi kuin yleinen eurooppalainen raideleveys.

Tapio Roiko-Jokela puolestaan arvioi, että ennen uusia ratainvestointeja Suomessa täytyy tehdä päätös siitä, siirrytäänkö koko maan rataverkossa eurooppalaiseen raideleveyteen.

– Tämän perusteella arvioisin, että Pori-Parkano-Haapamäki-rataosuudelle ei rakenneta uutta infraa aivan lähiaikoina. Muutoin riskinä on saman rataosuuden kunnostaminen kahteen kertaan ja tuplainvestoinnit, hän sanoo.

Muokattu 13.11.2025 kello 13:08: lisätty kaksi audiota.