Kun syksyn Finlandia-huuma alkaa nousta, porilainen dekkarikirjailija Arttu Tuominen ei pidätä henkeään. Miten yllättynyt hän on, jos kuulisi olevansa Finlandia-ehdokas?

– Pyörryn, jos tällainen onni sattuisi kohdalle. Yleisesti voi sanoa, että dekkarilla on hyvin vaikea päästä Finlandia-ehdokkaaksi. Ehkä mahdotonta.

Vaan ei täysin mahdotonta. Dekkari on ollut ehdokkaana ainakin kolme kertaa: Matti Yrjänä Joensuu kirjoillaan Harjunpää ja heimolaiset (1984) ja Harjunpää ja rakkauden nälkä (1993) sekä tuoreimpana Marko Kilpi teoksellaan Kadotetut (2009).

Dekkarien tekstityyli ja yleisinhimilliset aiheet ovat usein kaunokirjallisia.

– Kun juoneen tulee kuolemaa ja poliisitutkinta, se voidaan tulkita nopeasti viihteelliseksi rikoskirjallisuudeksi. Alalla voi olla hieman keinotekoisia linjauksia, Tuominen sanoo.

Tuomisen uuden trilogian tuoreimman teoksen Alecin teemana ovat raha, riippuvuudet ja huumeet. Niitä ympäröivät rajut ihmiskohtalot.

Hän pohtii, että kirjoissa on väkivaltaa, joka voi olla Suomen Kirjasäätiölle liikaa.

Ansiokas suomalainen romaani

Suomen Kirjasäätiön pääsihteeri Elina Lahdenkauppi kertoo, ettei mitään lajityyppiin liittyvää linjausta ole. Kaunokirjallisuuden ehdokkaaksi pääsee ansiokas, suomalainen romaani.

– Sitä ohjenuoraa raati noudattaa valinnoissaan. Genrelinjauksia ei romaanien suhteen ole.

Raadilla on valta. Kuusi ihmistä päättää, mitä kirjoja ehdokkaiksi päätyy.

Ensimmäinen valta on kuitenkin kustantajilla, jotka tarjoavat ehdokaskisaan nimetyt teokset. Kisaan tulevien romaanien määrää ei kerrota julkisuuteen.

– Finlandia-ehdokaskirjan pitää olla alusta loppuun asti erityisen hyvä. Kriteerien mukainen, ansiokas romaani voi olla myös dekkari, Lahdenkauppi sanoo.

Dekkarien pääsemisestä ehdokaslistalle ei ole viime aikoina keskusteltu, mutta runoista kyllä. Niiden ottaminen mukaan kaunokirjallisuuskisaan puhuttaa silloin tällöin.

Kirjailija vai filosofi?

Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden parhaasta kotimaisesta fiktiivisestä jännityskirjasta. Sen Arttu Tuominen on saanut vuonna 2020 teoksestaan Verivelka.

– Me dekkaristit arvostamme palkintoa, vaikka se saa vähemmän huomiota kuin Finlandiat, Tuominen vertaa.

Kirjailija tekee parhaillaan aktiivista Euroopan-valloitusta. Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa lukijat tykkäävät suomalaisista rikoksista. Kirjailijan matkapäiviä on ollut tänä vuonna jo 70.

– Kiinnostavaa työtä. Esimerkiksi Ranskassa ihmisten kohtaamisessa tulee tunne, että he tulevat tapaamaan kirjailijaa, mutta olettavat, että olen jonkinlainen filosofi.

Se voi tietää hyvää jatkoa Finlandia-ehdokkuuksille.

Kaunokirjallisuuden ehdokkaat julkaistaan torstaina aamupäivällä.