Keskustelu jääkiekon SM-liigan sarjamallista käy kuumana ennen 27. marraskuuta pidettävää yhtiökokousta, jossa lopullisia päätöksiä on tarkoitus nuijia.
Esillä ovat olleet vaihtoehdot 14+10 joukkueen tai 12+10 joukkueen liigasta, jossa saman organisaation alla pelattaisiin niin sanotusti A- ja B-liigaa.
Torstaina aiheeseen otti kantaa pelaajayhdistys eli Suomen jääkiekkoilijat ry. SJRY vaati muutoksia liigan sarjamalliehdotuksiin.
Sen mukaan julkisuudessa todennäköisimpänä pidetty 14+10 joukkueen malli ei ole toimiva, koska se voisi näivettää alemman sarjan. SJRY katsoo, että pelaajien työpaikat eivät lisääntyisi eikä toisesta sarjatasosta saataisi täysammattilaissarjaa.
SJRY:n mielestä 12+10 on huomattavasti parempi vaihtoehto.
Lisäksi SJRY pitää ehdottoman tärkeänä, että sarjojen välillä, ja myös alemmista sarjoista, olisi aina mahdollisuus suoraan nousuun ja putoamiseen. Tämän lisäksi voisi olla karsintoja toisesta nousumahdollisuudesta.
SJRY kertoo, että sen saamien asiantuntijalausuntojen perusteella pelkkiin karsintoihin perustuva malli olisi edelleen laiton.
Lisäksi SJRY totesi, että sarjoissa tulisi olla käytössä pelkkä lisenssimalli, eli SM-liigan omistukseen ja päätöksentekojärjestelmään tulisi tehdä iso muutos.
SJRY:n mukaan ehdotettu osakeomistuksen/lisenssimallin hybridi tuskin toimisi, eikä olisi seurojen välillä tasapuolinen. SJRY kertoo, että sen asiantuntijat katsovat esitetyn hybridimallinkin olevan laiton.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinta, onko SM-liigaa järjestetty kilpailulain vastaisesta, on edelleen kesken.
EY: 12+10 taloudellisesti selkeästi parempi
SM-liigan taloutta tutkinut ja aiemminkin sarjajärjestelmistä ehdotuksia jakanut konsulttiyhtiö EY antoi torstaina niin ikään kannanottonsa.
EY pitää ehdotetuista malleista kestävimpänä ja kilpailukykyisimpänä 12+10 joukkueen systeemiä.
EY katsoo olevan selvää, että liigan on uudistuttava kilpailukyvyn ja seurojen taloudellisen tilanteen perusteella. EY:n mukaan julkinen keskustelu on keskittynyt kuitenkin liiaksi, kuinka monta joukkuetta pelaa ylimmällä sarjatasolla.
– Sarjajärjestelmää uudistettaessa on keskeistä, että alemmasta tasosta tulee kilpailukykyinen ammattisarja. Tämä tarkoittaa, että alemmalle tasolle on kanavoitava riittävästi rahaa, ja malli on rakennettava niin, että sarja on kiinnostava sekä yleisölle että yhteistyökumppaneille, sanoo EY:n talousjohdon neuvontapalveluiden johtaja Janne Aalto.
Liigan ehdotuksessa on todettu, että 12+10-mallissa alempi sarjataso saisi 30 prosenttia keskitetyistä tuloista, 14+10-mallissa 20 prosenttia.
12+10-malli takaisi merkittävästi suuremmat tulot alemmalle tasolle, mikä on ratkaisevaa, pystyykö alempi taso toimimaan elinvoimaisesti ammattisarjana, Aalto linjaa.
– A-sarja voisi kantaa taloudellisesti ja pelaajatuotannon näkökulmasta jopa 14 joukkuetta, mutta riskinä on, että 14 joukkueen sarja kuihduttaa alempaa B-tasoa liikaa. Jotta B-taso säilyisi riittävän kilpailukykyisenä ja kiinnostavana, se tarvitsee ammattijoukkueita.
Aalto väläyttää, että B-sarjan voittajalla voisi olla mahdollisuus päästä mukaan A-tason playoff-peleihin. Lisäksi myös EY kannattaa suoraa nousua ja putoamista, sillä jokavuotinen vaihto sarjoissa toisi dynaamisuutta sekä estäisi sarjatasojen välisen taloudellisen eron kasvamisen liian suureksi.
Lisäksi EY pohtii, että sarjauudistus voi pakottaa seurat ottamaan äärimmäisiä riskejä, jotta paikka ylimmässä liigassa pysyy. Suoran nousun mallissa seurojen pelkoja voitaisiin vähentää.
Jokerien kohtalo
Yksi suurimmista puheenaiheista on ollut Jokerien kohtalo. EY:n linja on, että sarjan taloudellisen kestävyyden ja kilpailullisuuden kannalta olisi tärkeää, että Jokerit palaisi SM-liigaan nopeasti.
EY on jo aiemmin arvioinut, että Jokereiden vaikutus liigan liikevaihtoon olisi noin 15 miljoonaa euroa vuosittain. EY:n mielestä kaikki liigaseurat tarvitsevat Jokereita tulevan mediasopimuksen ja avautuvan vedonlyöntimarkkinan näkökulmasta.
Vaikka 16 joukkuetta on liikaa, 17 joukkueen sarja Jokereiden kanssa olisi merkittävästi parempi vaihtoehto, Aalto ilmoitti.
