Suomessa teurastamoihin saapuu vuosittain kymmeniä miljoonia broilereita, mutta osa niistä ei koskaan päädy ihmisten ruokapöytään.

Ruokaviraston vuoden 2024 tilastojen mukaan lähes 82 miljoonasta teurastamolle tuodusta broilerista neljä miljoonaa yksilöä hylättiin sairauksien vuoksi. Hylättyjen joukossa oli 3,75 miljoonaa lihabroileria ja 160 000 broileriemoa.

Asian nosti julkisuuteen eläinten oikeuksia edistävä Animalia-järjestö.

Ruokaviraston virkaeläinlääkärit tarkastavat broilerit sekä elävänä että kuolleena. Lihantarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että ne soveltuvat elintarvikkeiksi.

Yleisimmät syyt hylätä broileri syömäkelvottomana ovat bakteeritulehdukset, vesipöhö, ruumiinontelon muutokset, kuihtuminen ja vakava aliravitsemustila, verenvuodot sekä tuoreet murtumat.

Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtaja Katri Koponen toteaa, että Suomessa siipikarjan hylkäysmäärät eivät ole suuria suhteessa tuotannon kokonaismäärään.

Hänen mukaansa eläimiä ei voi kasvattaa niin, ettei osassa havaittaisi tautien aiheuttamia tai muita elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia muutoksia, jotka aiheuttavat hylkäyksen lihantarkastuksessa.

Atria hylkäsi eniten broilereita

Kotimaan broilerituotannosta vastaavat suurimmaksi osaksi yhdessä HKFoods, Atria ja Naapurin Maalaiskana.

Viime vuonna eniten hylättyjä kokoruhoja oli Animalian mukaan Atrialla.

Atrialta vastataan Ylelle sähköpostilla, etteivät he tiedä, mistä Animalian luvut ovat peräisin, eivätkä siksi kommentoi niitä mitenkään.

Atrialta kerrotaan vain yleisellä tasolla, että eläinten hyvinvointi, elintarviketurvallisuus ja antibioottivapaa tuotanto ovat niiden broilerituotannon perusta.

– Vastuullisena toimijana asetamme toiminnalle tiukat eläinten hyvinvointia ja kestävää tuotantotapaa koskevat vaatimukset, vastaa siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Perälä sähköpostilla.

Atrian mukaan eläinten hyvinvoinnista huolehditaan valvotusti koko ruokaketjussa.

Tiloille on laadittu eläinlajikohtaiset tuotanto-ohjeet, joissa on selkeät ohjeistukset kasvatukseen, ruokintaan, kasvatusoloihin ja terveydenhuoltoon liittyen. Tuottajien edellytetään noudattavan ohjeistuksia, ja toimintaa valvotaan viranomaisten kanssa.

Jalkapohjapisteytys on lakisääteinen hyvinvoinnin mittari, jota käytetään Suomessa ja EU:ssa broilerien hyvinvoinnin arviointiin.

Se perustuu jalkapohjien arviointiin teurastuksen yhteydessä.

Siinä alle 20 pistettä tarkoittaa erinomaista ja alle 40 pistettä hyvää tasoa. Jos pistemäärä ylittää 80:n, on tehtävä viranomaisilmoitus ja tilalla käynnistetään toimenpiteet.

– Suomessa suurin osa parvista saa alle 20 pistettä, mikä on maailman huipputasoa, Atrian Perälä sanoo.

Atrian mukaan heidän ketjussaan yleisin jalkapohjapisteluku on 0, ja vuoden keskiarvo on ollut alle 1 pistettä parvea kohden.

Atrialta kerrotaan, että se käynnisti viime vuonna uuden siipikarjayksikön. Osa hävikistä on uudistuneen prosessin käynnistämiseen liittyvää prosessihävikkiä, ja sillä ei ole Perälän mukaan mitään tekemistä linnun terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

Ruokavirasto: ”Siipikarjan lihantarkastus Suomessa hyvin tarkkaa”

Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtaja Katri Koponen korostaa, että siipikarjan lihantarkastus on Suomessa hyvin tarkkaa, ja henkilökunnan määrä teurastamoissa on suurempi kuin muissa Euroopan maissa.

Koponen kiistää Animalian väitteet siitä, että kaikki broilerit eivät kulkisi tarkastuksen läpi.

– Kaikki broilerit kulkevat teurastamolla lihantarkastuksen läpi. Vaikka ruhokohtainen tarkastusaika on lyhyt, ovat lihantarkastusavustajat ammattilaisia, ja heistä useilla on vuosikausien kokemus lihantarkastuksesta.

Merkittävä osuus broilereista hylätään Koposen mukaan muista syistä kuin tautien takia, esimerkiksi värivirheiden vuoksi.

Hylkäysten ennaltaehkäisyyn panostetaan Koposen mukaan paljon.

– Tavoitteena on saada hylkäysten osuus mahdollisimman pieneksi kohdistamalla huomio lintujen elämänaikaiseen hyvinvointiin. Tämä vaatii jatkuvaa kehitystyötä.

Vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat Koposen mukaan esimerkiksi epidemiat, kuten kolibasilloosiepidemia vuoden 2015 jälkeen. Kolibasilloosi aiheuttaa broilereilla muun muassa tulehduksia, ihonalaistulehduksia sekä kohonnutta kuolleisuutta.

Vuonna 2017 aloitettiin broilereiden emoparvien rokotukset kolibasilloosia vastaan, joka merkittävästi auttoi tilanteeseen.

– Hävikki ei ole kenenkään toiveiden mukaista, Koponen sanoo.