Keskusta lupaa roimaa veronalennusta pieni- ja keskituloisille suomalaisille vaihtoehtobudjetissaan.

Puolue laskisi pieni- ja keskituloisten verotusta vähintään noin 500 eurolla vuodessa ja osalla voisi jäädä jopa 1 000 euroa enemmän käteen, jos kansalainen hyödyntää verovähennyksiä.

– Rahat riittäisivät paremmin. Luottamus tulevaisuuteen vahvistuisi. Samalla maamme talouteen saataisiin vauhtia, puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Yhteensä keskustan veroremonttiin kuluisi 1,1 miljardia euroa enemmän kuin hallituksen esittämiin veroalennuksiin. Keskusta suosisi pieni- ja keskituloisten veronalennuksia, mutta tekisi myös pienen verohuojennuksen suurituloisille.

Käytännössä keskituloisten veroalennus tulisi uudella työtulovähennyksellä, joka kohdentuisi 30 000–75 000 euroa vuodessa tienaavien ihmisten verotukseen.

Tähän kevennykseen keskusta käyttäisi 500 miljoonaa euroa.

Puolue palauttaisi myös kotitalousvähennyksen aiempaan muotoonsa ja kaksinkertaistaisi yksinasuvien sekä yksinhuoltajien vähennysoikeuksien enimmäismäärät. Tähän puolestaan menisi 175 miljoonaa euroa.

Mielenkiintoista keskustan vaihtoehtobudjetissa on myös se, että puolue palauttaisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden. Syyksi puolue sanoo sen, ettei tavallisten palkansaajien verotus saa kiristyä.

Puolue myös säätäisi perhevapaat osittain verovapaaksi, nostaisi opintotuen huoltajakorotusta jokaisesta lapsesta ja korottaisi opintolainahyvityksen perheille.

Keskusta peruisi yhteisöveron alennuksen

Keskusta ei keskittyisi pelkästään menolisäysten ja veroalennusten tekemiseen, vaan puolue tasapainottaisi taloutta yhteensä 2,6 miljardilla eurolla.

Keskusta peruisi muun muassa yhteisöveronalennuksen, Turun tunnin junan sekä Vantaan ratikan. Puolue laskee, että näillä toimilla budjettia voitaisiin tasapainottaa yhteensä 1,4 miljardilla eurolla.

Ongelma yhteisöveron laskemisen suhteen on se, että hallitus on ajoittanut sen vasta vuoteen 2027 ja vaihtoehtobudjetit ovat perinteisesti koskeneet seuraavan vuoden budjettia.

Keskustan kansanedustaja Markus Lohi sanoi, että puolue vaihtoehdossaan ottanut pidemmän tarkasteluvälin kuin vain ensi vuoden.

Puolue nostaa jälleen esille niin sanotun Viron veromallin, jossa yritysten sisään jääviä voittoja verotettaisiin kevyemmin kuin osinkoina jaettavia tuloja. Tämä kasvattaisi puolueen mukaan investointeja Suomessa.

Näiden lisäksi puolue löytää useita menokohteita, joista se säästäisi 100–150 miljoonaa euroa. Näitä ovat muun muassa krääsäveron tai pienten tuontipakettien käsittelymaksu, työmarkkinajärjestöjen sekä suurten yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustuottojen osittainen verollepano, alkoholi- sekä tupakkaveron nostaminen, harmaan talouden torjunta ja hallinnon lisäsäästöt.

Puolue verottaisi myös virvoitus- ja energiajuomia nykyistä tiukemmin.

Keskusta on laskenut, että puolueen vaihtoehtobudjetti vähentää valtion alijäämää 160 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Keskusta laskisi yhteisöveron 15 prosenttiin

Keskusta käyttää lähes puolet vaihtoehtobudjetista kasvulääkkeiden löytämiseen. Puolue toistaa usein sanomansa tavoitteen talouskasvun kaksinkertaistamisesta.

Keskusta varaa kasvutoimenpiteisiin noin 1,4 miljardia euroa, jolla puolue pyrkii kahden prosentin talouskasvuun. Puolue muistuttaa, että työllisyyden vahvistuminen prosenttiyksiköllä vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksiköllä.

Puolue laskisi yhteisöveroa 15 prosenttiin, mutta täydentäisi korkeammalla verotuksella, kun tuottoja jaetaan osinkoina omistajille. Puolue esittää, että veron täydennys voisi tässä vaiheessa olla 10 prosenttiyksikköä.

Keskustan tavoitteena on, että yhteisöveron uudistus olisi verotuottojen suhteen neutraali verrattuna lähtötilanteeseen.

Puolue korottaisi yrittäjävähennystä nykyisestä viidestä prosentista seitsemään prosenttiin.

Rakentamista puolue vauhdittaisi 570 miljoonan euron paketilla, jolla se suosisi omakotitalojen ja pientalojen omistamista. Samalla puolue tukisi homekoulujen korjaamista, taloyhtiöiden remontteja ja perusväylänpitoa.

Puolue laskee, että rakennuspaketti lisäisi työllisyyttä 30 000 henkilötyövuodella.