Filippiineiltä Suomeen tullut lähihoitaja Maria Glaiza Antonio tapailee suomen kielen sanoja heinolalaisen hoivakodin huoneessa. Hän hoitaa palvelukeskus Hopeasillassa puolisen vuotta asunutta Anja Heinisuota.

– Joskus tulee eteen ongelma, kun sana ei tule sieltä, mutta kyllä se sieltä tulee sitten, kun nauraa ja toistaa sitä vaan, Heinisuo kertoo.

Antonio on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen suomen kielen kurssille osallistuneista hoitajista. Hyvinvointialue on laatinut oman kieliohjelman, jonka avulla on tarkoitus kehittää ulkomaisten työntekijöiden kielitaitoa pitkäjännitteisesti.

Osana kieliohjelmaansa Päijät-Hämeen hyvinvointialue on alkanut tarjota vieraskielisille työntekijöille suomen kielen koulutusta, johon he voivat osallistua työajalla.

Kielikoulutusta järjestetään jatkossa koulutuskeskus Salpauksen avulla keväisin ja syksyisin sekä tarpeen mukaan.

Käytännön ammattisanasto helpottaa työtä

Myös Antonion kollega Maryvic Villamer on osallistunut kurssille tänä syksynä.

– Kielikoulussa olen oppinut paljon ammattisanastoa ja saanut lisää rohkeutta käyttää suomea, hän kertoo suomeksi hieman murtaen.

Maria Glaiza Antonio pitää siitä, että heille opetetaan käytännön työssä tarvittavaa kieltä.

– Opiskelemme esimerkiksi kuvaamaan kipua. Mihin säteilee ja minkälaista kipua.

Hopeasillan palveluesimies Heidi Saloranta näkee, että kielenopetukseen osallistuminen työajalla on vain järjestelykysymys.

– Se helpottaa heidän työtään, kun he saavat vahvistusta suomen kielen puhumiseen ja suomeksi kirjaamiseen.

HR-asiantuntija Satu Wilson kertoo, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kieliohjelmaa kuuluu myös kielitestaus. Se auttaa esihenkilöitä, kun he rekrytoivat väkeä ulkomailta.

Yksittäisiä kursseja on järjestetty alueella jo aiemminkin, mutta toiveita pitkäkestoisemmasta kielikoulutuksesta on tullut aluevaltuustosta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä.

Wilsonin mukaan myös sosiaali- ja terveysministeriö pitää kielikoulutuksen järjestämistä osana työnantajan vastuullisuutta.

Hyvinvointialueen suomenkieliselle henkilöstölle on järjestetty koulutusta ja mentorointia, jotta heidän olisi helpompi toimia vieraskielisten kollegojen kanssa.

Tulijoiden kielitaito on hyvä selvittää etukäteen

Työterveyslaitos eli TTL on julkaissut syyskuussa verkkosivuillaan oppaan ulkomailta hoitajia pestaaville työnantajille.

Oppaassa on ohjeita ja vinkkejä siihen, miten ulkomailta tulevat työntekijät saadaan onnistuneesti osaksi työyhteisöä. Opas on syntynyt osana laajaa tutkimushanketta, ja laatimiseen on osallistunut kaksi hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.

Yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi oppaassa nousi tulijoiden kielitaidon tukeminen eri vaiheissa, kuten rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja työpaikan arjessa.

Johtava asiantuntija Barbara Bergbom TTL:ltä pitää tärkeänä, että työnantaja on perillä siitä, millaista suomen kielen opetusta rekrytointifirma tarjoaa työntekijöille lähtömaassa.

– Taso näissä lähtömaakoulutuksissa voi vaihdella aika paljonkin. Palveluntuottajan kanssa kannattaa sopia hyvin tarkkaan koulutuksesta ja sen laadusta sekä siitä, millainen tavoitetaso kielitaidolle asetetaan.

Bergbom arvioi, että joskus työnantajilla saattaa olla epärealistisia odotuksia siitä, miten paljon ulkomailta rekrytoidut hoitajat ovat jo etukäteen oppineet Suomea. Toisaalta vastaan on tullut tapauksia, joissa tulijoiden kielitaito on ollut parempi kuin työnantaja on odottanut.

Työkaverin on hyvä välttää slangia

Eniten kieltä oppii työpaikalla. Bergbom muistuttaa, että ulkomaalainen hoitaja tarvitsee suomalaisilta kollegoilta kannustusta, kärsivällisyyttä ja palautetta.

Hopeasillassa kotimaista henkilöstöä on ohjeistettu, että he puhuisivat mahdollisimman selkeästi ja välttäisivät puhekieltä tai slangia.

Filippiiniläishoitajat osaavat myös englantia, joten perehdytysopas tehtiin englanniksi ja sitä on käytetty myös muun muassa työsuhdeasioiden käsittelyssä.

– Ideana on kuitenkin se, että suomea puhutaan mahdollisimman paljon, koska sitä kautta kieltä oppii ymmärtämään ja käyttämään, toteaa palvelukeskus Hopeasillan palveluesimies Heidi Saloranta.

Hopeasillassa Maryvic Villamer ja Maria Glaiza Antonio saavat tukea myös asiakkailta. Anja Heinisuo kuvailee heitä iloisiksi iloisiksi, reippaiksi ja hauskoiksi. Heinisuo auttaa heitä suomen puhumisessa sanomalla itse oikean muodon.

TTL:n Barbara Bergbom esittää suomalaisille yleisen toiveen, että myyttiä suomen kielen erityisestä vaikeudesta lakattaisiin hellimästä.

– Tieteellinen tutkimus vahvistaa, että suomi ei ole mikään erityisen vaikea kieli. Kun sitä koko ajan toitotetaan maahan muuttaneille, se syö motivaatiota ja ihmiset alkavat uskoa, ettei sitä kieltä voikaan oppia.