Suomen Metsäkeskuksen suositus Gullkronan saaren avohakkuutarpeesta herättää hämmennystä. Saaren miehensä Ilkka Herlinin kanssa omistava Saara Kankaanrinta totesi Turun Sanomissa metsänhoito-ohjeen järjettömäksi. Avohakkuu ei sovi herkkään saaristomaisemaan eikä suositusta aiota noudattaa.

– Kyseessä on poikkeuksellisen rehevää 80–100-vuotiasta saaristometsää. Avohakkuu pilaisi maiseman sekä merkitsisi täystuhoa saaren ekosysteemille ja meriluonnolle, kiteyttää Saara Kankaanrinta.

Hoitosuositus löytyy Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalvelusta, joka toimii yksityisten metsänomistajien neuvontakanavana. Palvelussa voi tarkastella oman metsänsä tietoja sekä ehdotuksia metsänhoitotöistä ja niiden sopivasta ajankohdasta.

Metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen ei halua kommentoida Gullkronaa yksittäistapauksena. Hän korostaa, että Metsäkeskus kerää informaatiota kaukokartoituksella, kuten ilmakuvauksilla, joista jalostuu metsävaratieto yksityiselle metsänomistajalle. Luonnonsuojelukohteista ei tehdä hoitosuosituksia.

– Avohakkuuta suositellaan metsätalousmielessä, kun metsä kasvaa riittävän vanhaksi ja puuntuotoskyky alkaa hiipua. Sen jälkeen alueelle perustetaan uusi taimikko. Metsäkeskuksen tekemät hoitosuositukset eivät kuitenkaan velvoita metsänomistajia mihinkään toimenpiteisiin.

Lappalainen myöntää, että avohakkuu kuulostaa saaristoluonnon kannalta rajulta toimenpiteeltä.

– Tätä me varmasti joudumme jatkossa Metsäkeskuksessa miettimään, eli voidaanko luontoarvot ottaa tiedontuotannossamme paremmin huomioon, pohtii Jussi Lappalainen.

– Toivottavasti avohakkuu väistyy ja tilalle tulee erilaisia tapoja hoitaa metsää, kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ja suojelu, painottaa Saara Kankaanrinta.

Gullkrona on 45 hehtaarin laajuinen saari Saaristomerellä. Se sijaitsee Paraisten Nauvossa. Luonnonkaunis saari on veneilijöiden suosiossa, sillä siellä on vierasvenesatama ja luontopolku.