Miten kuvata tilastoilla ja grafiikoilla raakaa sota?

Tunnetta ei voi mitata, mutta menetettyjä henkiä ja kulutettua rahaa on mahdollista laskea. Yle selvitti, millaiset tappiot lähes neljä vuotta kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kerryttänyt.

Aloitetaan tärkeimmästä eli ihmishengistä.

Sodassa on kuollut jo 152 000 venäläissotilasta, yli 16 000 ukrainalaissiviiliä ja noin 87 000 ukrainalaissotilasta.

Nämä luvut ovat alakanttiin, koska sekä Venäjä että Ukraina ovat olleet hyvin niukkasanaisia kaatuneidensa määristä. Se on osa sotapropagandaa: omista tappioista ei haluta taistelumielialan takia juuri puhua.

Yhteensä luvut tekevät 255 000 ihmishenkeä. Se on paljon isiä, aviomiehiä, poikia, äitejä, vaimoja, tyttäriä.

Katso videolta, miten Lvivin sotilashautausmaalla vierailevat naiset kommentoivat marraskuun lopussa rauhansopimuksen mahdollisuutta.

Venäjän kaatuneiden kotipaikat paljastavat sosiaaliset erot

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n yhdessä venäläisen oppositiomedia Mediazonan kanssa keräämät tilastot kertovat, että Venäjän armeijaan on kerätty sotilaita etenkin maaseudulta ja pikkukaupungeista.

Marraskuun 28. päivään mennessä yhtiöt olivat keränneet julkisista lähteistä tiedot yhteensä 152 142 kaatuneesta. Heistä 90 000:n kotikunta saatiin selville, loppujen kotikunnaksi määriteltiin hautauskunta.

Kaatuneista kaksi kolmasosaa oli lähtöisin maaseudulta tai alle sadantuhannen asukkaan kaupungeista, jollaisissa asuu alle puolet venäläisistä.

Kun kaatuneiden määrää verrataan miesten määrään paikkakunnalla, Moskova oli epätodennäköisin lähtöpaikka sodassa kuolleelle.

Epäsuhta kertoo BBC:n mukaan sosiaalisista eroista. Syyksi arvioidaan kotikunnan taloudellista tilannetta, palkkatasoa sekä koulutusmahdollisuuksia.

Lähtijöitä on enemmän, jos kotiseudun tulevaisuudennäkymät ovat heikot. Armeija tarjoaa esimerkiksi siperialaisessa Burjatiassa asuvalle miehelle keskivertopalkkaan nähden yli nelinkertaisen palkan ja päälle vielä rouhean 18 000 euron kertabonuksen.

Alla olevassa kartassa näkyy BBC:n ja Mediazonan sekä vapaaehtoisten keräämien tietojen perusteella, mistä Ukrainassa kaatuneet sotilaat olivat lähtöisin.

Kosketa kartan alueita, niin näet kuolleiden sotilaiden määrät:

Muut arviot Venäjän kaatuneiden määristä vaihtelevat roimasti. Esimerkiksi The Economist -lehti arvioi kuolleiden määrän lokakuun puoliväliin mennessä isolla haarukalla, 190 000–480 000 kaatuneeseen. Britannian sotilastiedustelu arvioi kesäkuussa luvuksi 250 000.

Venäläinen sivusto on laskenut sotaan liittyviä siviilien kuolemia Venäjän alueella viime vuoden loppuun mennessä 394. Venäjän miehittämien Ukrainan alueiden siviilejä on viime vuodenvaihteeseen mennessä ilmoitettu kuolleen noin 2 800.

Ulkomaisia taistelijoita on Ukrainan puolella kuollut toista tuhatta, Venäjän puolella tuhatkunta.

Ukrainan kaatuneita paljon vähemmän

Myöskään Ukraina ei avoimesti kerro kaatuneiden määriä. Ua-losses.org-sivusto kerää tietoja julkisista lähteistä ja sosiaalisesta mediasta. Sen sivuilla on listattuna 87 000 kaatuneen tiedot.

Siviiliuhrien määristä on virallisia tietoja. Ukrainan pääsyyttäjän viraston luku oli 27. marraskuuta 16 230 kuollutta. Luvussa on noin 700 lasta.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) varmistettu luku oli tiistaina 14 775 kuollutta siviiliä, mutta järjestö epäilee todellisen luvun olevan paljon korkeampi.

Kuolleiden määriä voi verrata vaikkapa Suomen ja Neuvostoliiton sotiin. Talvi- ja jatkosodissa kuoli vuosina 1939–1944 noin 90 000 suomalaissotilasta, neuvostosotilaita suomalaisarvioiden mukaan noin puoli miljoonaa. Siviilejä kuoli toista tuhatta. Sodat kestivät 1 256 päivää, Ukrainan sota on kestänyt jo nelisen kuukautta pidempään.

Nykyiset sodat drooni- ja ohjusiskuineen tappavat enemmän siviilejä kuin sodat viime vuosisadalla.

Pakolaisia on lähtenyt miljoonittain. YK:n pakolaisvirasto UNHCR on rekisteröinyt 5,3 miljoonaa ukrainalaispakolaista Euroopassa, koko maailmassa 5,9 miljoonaa.

Euroopassa eniten ukrainalaisia on Saksassa ja Puolassa, noin miljoona molemmissa.

Ulkomailta apua yli 300 miljardia euroa

Sotiminen ja sodan tuhot ovat kalliita.

Saksalainen, riippumaton talousinstituutti Kiel Institute on laskenut eri maiden avun Ukrainalle yhteensä 303,3 miljardiksi euroksi lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi sitoumuksia on noin 90 miljardin euron edestä.

Summa on iso, mutta sodan tuhojen ja talouden elvytyksen arvioidaan maksavan Ukrainassa kymmenen vuoden aikana 524 miljardia dollaria eli liki 450 miljardia euroa.

Luvussa on suoria aineellisia tuhoja kuten tuhottuja asuintaloja ja energiaverkkoja noin 150 miljardia euroa.

Lukua voi verrata vaikkapa Suomen tämän vuoden valtion budjettiin, jossa menot ovat noin 89 miljardia euroa. Se kuluisi kokonaan sodan tuhoihin ja talouden elvytykseen viiden vuoden ajan.

Ukrainan bruttokansantuote romahti Venäjän hyökkäyksen vuoksi. BKT on edelleen viidenneksen pienempi kuin sotaa edeltävänä vuonna 2021.

Alla oleva kuva näyttää arvion siitä, kuinka paljon Ukrainan jälleenrakennus ja talouden elvytys tulee maksamaan. Arvion ovat tehneet Maailmanpankki, EU, YK ja Ukraina.

Venäjä miehittänyt viidenneksen Ukrainasta

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto katsoo, että Ukrainan on myönnyttävä alueluovutuksiin Venäjälle, jotta rauha saadaan solmittua. Aihe on neuvotteluiden hankalimpia. Ukraina ei halua luopua alueistaan, ja Venäjä puolestaan ei halua tinkiä valloituksistaan.

Sovitaan rauhanneuvotteluissa mitä tahansa, osa Ukrainasta siirtynee Venäjälle.

Vuodesta 2014 lähtien Venäjä on miehittänyt yli 117 000 neliökilometriä Ukrainasta eli 19 prosenttia maan pinta-alasta. Lukuun sisältyy vuonna 2022 alkaneen hyökkäyksen aikana miehitetyt 74 000 neliökilometriä (12 prosenttia Ukrainasta). Luvut ovat lokakuun lopulta.

Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja miehittäisi samat 117 000 neliökilometriä, Suomesta menetettäisiin melkein kahdeksan maakuntaa (119 000 neliökilometriä).

Maa-alueen ohella menetetään tietysti myös alueella asuvia ihmisiä. Jo 2014 alkaneessa konfliktissa Donbasin alueelta (Luhanskin ja Donetskin alueilta) lähti pakoon ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta alueelle jäi kolmisen miljoonaa ihmistä, joista osalle Venäjä on jaellut Venäjän passeja.

Iso osa alueelle jääneistä on joutunut Venäjän pakkosiirtojen ja vangitsemisten kohteeksi. Parikymmentätuhatta lasta on Ukrainan hallinnon mukaan pakkosiirretty toisaalle.