VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20197887

⇱ Suomen mestari on huolissaan, miten sali­bandyn kilpailu­kiellot vaikuttavat voima­suhteisiin: ”Merkittävä eroavaisuus” | Urheilu | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Kesällä julkisuuteen tullut kotimaisen salibandyn vedonlyöntiskandaali sai keskiviikkona uudet mittasuhteet, kun kyseisestä vyyhdistä lyötiin taululle lajin kaikkien aikojen rajuimmat rangaistukset.

Peräti 80 henkilöä on asetettu kilpailukieltoon, ja heidän joukossaan on niin pelaajia, valmentajia kuin muita toimihenkilöitä. Suekin lokakuussa valmistuneen tutkinnan tuloksien pohjalta Salibandyliiton kilpailu- ja kurinpitoryhmä (KKR) määräsi 80 henkilöä kilpailukieltoon.

Toimenpiteet pantiin käyttöön välittömästi: heistä 73 henkilöä on kilpailukiellossa 28.12.2026, viisi henkilöä 28.2.2026, yksi henkilö 31.3.2026 ja yksi 30.6.2026 asti. F-liigan toimitusjohtaja Kimmo Nurminen vahvisti, että pelikieltoja osuu kaikkiin F-liigan joukkueisiin.

Suekin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen kommentoi torstaina Yle Urheilulle, että viiden henkilön kohdalla tutkinta Suekissa on yhä kesken. Kyseessä on lisätutkinta, jota KKR on pyytänyt Suekilta. Se liittyy viime vuoden MM-kisoissa pelattuun Suomi–Norja-peliin.

– En osaa sanoa, saadaanko sitä meidän puolelta valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Käsitin heidän (KKR) ilmoituksistaan, ettei sitä ehditä käsitellä tämän vuoden puolella. Me koetamme saada lisätutkinnan valmiiksi niin pian kuin mahdollista, Ikonen kertoo.

Suekin tutkinnassa yhden henkilön vetojen määrä oli noussut suurimmillaan yli 8 600 euroon ja koostunut 184 erillisestä vedosta. Ikonen ei halua ottaa kantaa siihen, onko joku viidestä epäillystä pelannut vieläkin suuremmilla summilla.

Jouko Ikonen on Suekin tutkintapäällikkö. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

”Suhtaudumme vakavasti”

Kansainvälisessä salibandyliitossa vaikuttava John Liljelund kommentoi asiaa Tšekissä pelattavien naisten salibandyn MM-kisojen alla.

– Kansainvälisen mittapuun mukaan kaikki vedonlyöntirikkomukset ovat vakavia riippumatta niiden suuruudesta. Seuraava askel vakavampiin asioihin saattaa olla lähempänä (mistä ei ollut kyse tässä tapauksessa) kilpailumanipulaatiota. Suhtaudumme tähän vakavasti, Liljelund sanoo.

Lajin kansainväliset ympyrät hyvin tietävä Liljelund sanoo, että noin kymmenen vuotta sitten Tšekin sarjassa oli samanlainen vedonlyöntiskandaali.

– Siellä oli pelattu omia joukkueita vastaan merkittävillä summilla. Muuten on ollut yksittäisiä pieniä tapauksia.

Liljelundin mukaan Suomen vedonlyöntiskandaali on ollut esillä kansainvälisissä pöydissä.

– Malmön MM-ottelu Suomi–Norja oli meidän toimivallan alainen. Olemme sopineet, että Suek ensin selvittää, minkä jälkeen kurinpito käsittelee sen. Sitten katsotaan mahdollisesti, miten tehdään.

Salibandy on kansainvälisesti pieni laji. Lajin saama särö Suomessa on myös kansainvälinen asia.

– Mainehaitta on olemassa, mutta se on kohdistunut eniten Suomeen. Se on ollut isoissa otsikoissa myös Ruotsissa ja Tšekissä. Se on ollut mainehaitta salibandylle ylipäätään, joten mietimme, millaista koulutusta meidän pitää antaa, jotta tämä ei tapahdu toista kertaa, Liljelund kommentoi.

John Liljelund (vas.) kertoo, että Tšekissä oli kymmenisen vuotta sitten vedonlyöntisoppa. Kuva: CTK / All Over Press

Ei mainehaitta pitkällä aikavälillä

Helsinkiläinen EräViikingit tiedotti keskiviikkona avoimesti, ketkä heidän joukkueesta ovat pelikiellon piirissä. Toiminnanjohtaja Jari Oksanen kertoo, että seura tarttui toimenpiteisiin jo kesällä.

Kaksi edellistä miesten Suomen mestaruutta voittaneen Espoon Oilersin Henry Arrhenius sanoo, että sen riveissä tällaisia pelaajia on kaiken kaikkiaan kahdeksan.

– Heistä kolme on sellaisia, jotka ovat tehneet rikkomuksen edustaessaan seuraamme. Viisi muuta ovat sellaisia, jotka ovat tehneet sen aiemmissa seuroissaan, Arrhenius kertoo.

Oilersista myönnetään, että kyseinen vedonlyöntiskandaali aiheuttanee jonkinlaista mainehaittaa suomalaiselle salibandylle.

– Hetkellisesti se voi aiheuttaa haasteita lajin ja seurojen kasvuun. Uskon, että pitkässä juoksussa se ei ole merkittävä. Ihmisillä on ymmärrys tilanteesta ja lajin maine on kokonaisuutena hyvä.

– Uskomme, että pääsemme tästä yli melko nopeasti, kun asiat käsitellään, niihin osataan suhtautua asianmukaisella vakavuudella ja varmistetaan, ettei tällaista tapahdu toiste, Arrhenius sanoo.

Henry Arrhenius uskoo, että 6–12 ottelun kilpailukielloilla voi olla vaikutusta F-liigan voimasuhteisiin. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle

Miten vaikuttaa voimasuhteisiin?

F-liigan 12 joukkueesta osa on pelannut tähän mennessä 15–17 peliä, kun esimerkiksi Nokian KrP:llä (13) ja Nurmon Jymyllä (12) otteluja on tilillä huomattavasti vähemmän.

Runkosarjassa pelataan 32 kierrosta, minkä lisäksi pääsarjan joukkueita työllistää Suomen cup. Oilersin Arrhenius näkee, että pelikielloilla saattaa olla vaikutusta liigan voimasuhteisiin.

Pelaajien pelikieltojen vaihteluväli on 6–12 ottelua.

– Puhutaan ajallisesta kilpailukiellosta, mikä voi vaikuttaa paljon. Meillä on kymmenen peliä plus Suomen cup päälle. On joukkueita, joilla on vain kuusi peliä, mikä on itsessään merkittävä eroavaisuus.

– Myös se, miten monta pelaajaa joukkueilla on poissa, varmasti vaikuttaa voimasuhteisiin, Arrhenius lisää.

Oilers on sarjassa toisena SPV:n jälkeen, kun puolestaan EräViikingit kamppailee tällä hetkellä viimeisistä pudotuspelipaikoista.

– Ihan tarkkaan en osaa sanoa, minkä verran mistäkin joukkueesta on pois pelaajia ja toimihenkilöitä. Ei se varmasti suuresti vaikuta, sillä kaikilta on joitakin pelaajia pois.

– Tietysti on eroja siinä, onko kyse ykköskentän hyökkääjästä tai ykkösmaalivahdista vai kolmoskentän pelaajista, Oksanen sanoo.