Iisalmelainen lukio peittää koulun lattiassa olevat hakaristit. Asiasta on päättänyt Iisalmen lyseon rehtori Pasi Tolonen.

Koulun lattiassa on ollut kolme huomattavan isoa hakaristiä jo yli 90 vuotta. Nyt koulu aikoo peittää ne jollain tavalla, esimerkiksi matoilla. Myös koulun sisäpihan ulko-oven päällä on pieni hakaristi, mutta siihen ei kosketa.

Tolonen kertoo, että lattian hakaristit ovat hämmentäneet koulussa käyviä ulkomaalaisia vieraita ja aiheuttaneet kiusallisia hetkiä.

– Vieraat vähän aikaa nikottelevat, ottavat valokuvia ja katselevat, että tällaista on Suomessa koulurakennuksessa.

Moni yhdistää hakaristit natsi-Saksaan, juutalaisvihaan ja holokaustiin, jotka eivät Tolosen mukaan ole koulun arvoja. Hän ymmärtää, että vieraille asia ei ole yhtä selvä kuin koulun henkilökunnalle ja opiskelijoille.

– Heistä voi tuntua aika karmivalta, miksi me pidämme tällaista merkkiä.

Miksi juuri nyt?

Hakaristien käyttö nousi loppukesästä puheenaiheeksi Suomessa, kun maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvasi symbolin ongelmallisuutta tietokirjassaan Hakaristin historia. Pian tämän jälkeen Ilmavoimat kertoi, että se on jo jonkin aikaa valmistellut hakaristin poistamista lipuistaan.

Rehtori Tolonen kertoo, että Ilmavoimien päätös herätti keskustelua myös Iisalmen lyseossa. Lopulta opettajat ehdottivat, että jotain voisi tehdä.

– Vähän harmittelen, että ei tullut aikaisemmin tätä toteutettua.

Iisalmen lyseon koulurakennus on suojeltu. Hakaristit onkin tarkoitus vain peittää.

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Mikko Paalasen mielestä peittäminen on hienovaraisempi ratkaisu kuin poistaminen. Hän pitää tärkeänä, ettei historiaa muuteta.

– Tällä symbolilla on aika pitkä historia. Ennemmin lähtisin siitä, että kerrottaisiin historiasta.

Professori: Suomessa on edelleen väärää tietoa

Professori Teivainen ei ole ottanut kantaa siihen, pitäisikö hakaristejä poistaa tai peittää. Asiaan vaikuttaa kansainvälisen yhteistyön lisäksi esimerkiksi rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo.

– Totta kai kulttuurihistoriaa katoaa, kun hakaristejä poistetaan. Tämä on hankalaa menneisyyden hallintaa, Teivainen toteaa.

Muualla Euroopassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa hakaristejä alettiin poistaa laajasti jo 1930-luvulla. Teivainen kokee, että nyt asenteet ovat muuttumassa Suomessakin.

Professorin mukaan Suomessa on edelleen virheellisiä käsityksiä muun muassa siitä, että natsien käyttämä hakaristi seisoi aina kärjellään ja oli merkittävästi erilainen kuin Suomessa käytetyt hakaristit.

Iisalmen lyseon rehtorin päätöksestä uutisoi ensimmäisenä Iisalmen Sanomat.

Muokattu 11.12.2025 klo 16.25: Tarkennettu, että Ilmavoimat oli valmistellut hakaristin poistamista lipuistaan jo jonkin aikaa.