Suomalaisen lihantuottajan saama korvaus naudanlihasta on ollut viime vuoteen saakka heikko.

Nyt se on muuttumassa.

Suomessa naudanlihan tuottajahinta kipuaa kohti muun Euroopan hintatasoa, ja sen vaikutukset heijastuvat myös kuluttajille.

Tuottajan naudasta saama ruhohinta on ennätyksellisen korkealla: se on noussut vajaassa vuodessa jo 25 prosenttia, ja suunta on yhä ylöspäin.

Hinnan rajuun nousuun on vaikuttanut muun muassa Euroopassa maksettava, reilusti korkeampi markkinahinta. Samaan aikaan naudantuotanto on Suomessa vähentynyt ja lihakarjan vienti ulkomaille lisääntynyt.

Suomesta haetaan nautoja

Atrian alkutuotannon, A-tuottajien toimitusjohtaja Reijo Flink kertoo, että nautapula on koko Euroopan, ellei jopa maailmanlaajuinen, ongelma.

– Tilanne on erikoinen viime vuosiin nähden: naudalle on nyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Nautaa viedään Afrikkaan, Turkkiin ja Lähi-itään. Tämä on nostanut tuottajahintaa kymmenillä prosenteilla, sanoo Flink.

Eurooppalaisia ostajia vastaan voi kilpailla vain rahalla.

– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa tuottajille sama hinta kuin muualla, sanoo Flink.

Alla oleva grafiikka näyttää, miten rajua hinnan muutos on ollut viimeisen vuoden aikana. Lihantuottaja saa sonnista kymmeniä prosentteja enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.

Pietarsaarelaisen lihakonserni Snellmanin lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman haluaa pitää kynsin hampain kiinni sopimustuottajista.

– Teurastamolle ei haluta tyhjäkäyntiä. Maksamme mieluummin tuottajille enemmän siitä, että lihaa on, Snellman sanoo.

Molemmat, sekä Flink että Snellman, ovat kuitenkin hyvillään tuottajien puolesta.

Tärkeää on, ettei lihan tuottaminen jää vain harrastukseksi, vaan sillä pärjää taloudellisesti.

Hintojen nousu jatkuu

Suomessa tuottajahinta on noussut kohti eurooppalaista keskihintaa. Sen vaikutukset näkyvät hiljalleen myös kaupan hyllyillä.

Naudanlihan hinta nousi heinä-syyskuussa 14 prosenttia viime vuodesta. Nyt naudanjauheliha maksaa 10–15 euroa kilolta laadusta riippuen.

Ensi syksy ratkaisee paljon: silloin tuottajat myyvät sonnivasikoita teuraaksi, ja sen jälkeen nähdään, mihin hinta pomppaa.

Vaikutus kuluttajahintoihin on vielä kysymysmerkki. Se, miten naudanjauheliha lopulta hinnoitellaan kaupassa, on jokaisen kauppaketjun oma asia. Osa saattaa pitää jauhelihaa sisäänheittotuotteena ja myydä tappiollakin.

Yle kysyi kuluttajien ajatuksia naudanjauhelihan hinnasta Kokkolassa. Nykyhinta lähestyy monen kipupistettä. Osa sanoo jo vaihtaneensa naudanjauhelihan esimerkiksi halvempaan kananjauhelihaan.

– Lisäksi se on terveellisempää, sanoo Marja-Leena Tuominen.

Moni sanoo, että nauta jää ostamatta, jos jauheliha maksaa 20 euroa kilolta.

– Kipupiste on minulla aika korkea naudanjauhelihalle, mutta kahdessa kympissä on jo ylimääräistä, sanoo Eero Muhonen.

Toimittaja Kaje Komulainen selittää videolla, mistä naudanlihan hinnan nousussa oikein on kyse:

A-tuottajien Reijo Flinkin mukaan naudoista käydään nyt kovaa kilpailua kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken.

Hän sanoo, että mikäli suomalaiset äänestävät lompakollaan ja siirtyvät muihin proteiineihin, kotimaiset naudat menevät silloin Euroopan markkinoille.

Lakimuutoksella selkeyttä

Eduskunnan huoltovarmuusryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Janne Jukkolan (kok.) mukaan myönteistä on se, että tuottajahinnat nousevat. Se vaikuttaa suoraan huoltovarmuuteen.

Hintakuilu Euroopan ja Suomen välillä kertoo siitä, että Suomessa markkinat eivät toimi.

Jukkola on huolissaan naudanlihan tuotannon mahdollisesta loppumisesta.

– On tosi hankala aloittaa tyhjästä uudelleen.

Jukkola odottaa, että keväällä tulevat elintarvikemarkkinalain muutokset tuovat helpotusta eurojen jakautumiseen.

– Siinä otetaan kantaa kaupan reiluuteen: siihen, kuka saa ja mitä.

Jukkolan mielestä jalostusasteen nosto olisi yksi ratkaisu, eli jos kaikki viedään valmisteina, hyöty jää kotimaahan.

Lihantuottaja on hyvillään

Etelä-Pohjanmaalla Kortesjärvellä lihakarjaa kasvattava Jaakko Isomäki kertoo, että nyt oli viimeiset hetket nostaa Suomessa tuottajahintoja.

– Tuottajahinnan roima kohoaminen antaa toivoa tulevaisuuteen.

Hinnannousu todennäköisesti jarruttaa karjan määrän laskua.

Isomäen tilalla kasvaa joka vuosi 300 sonnivasikkaa teuraaksi. Hän on harkinnut laajentamista.

– Voisin kehittää tuotantoa ja laajentaa, mutta siinä on yksi ongelma: jos tuotanto perustuu välitysvasikoihin, miten vasikoita riittää kaikille, hän kysyy.

Korjattu 18.12.2025 klo 14.26: Snellmanin lihanjalostuksen toimitusjohtajan nimi korjattu Roland Snellmaniksi.