Uusi elämänvaihe alkoi, kun Mauri Niemisen piti uusia ajokortti. Lääkärintarkastuksessa kävi ilmi, ettei muisti toiminut entiseen tapaan.

Nyt muistisairausdiagnoosista on kolme vuotta, ja arjen rutiinit ovat siirtyneet yhä enemmän puoliso Marja-Liisa Tirrin vastuulle.

– Keitän puuron, kutsun pöytään ja jaan lääkkeet, kertoo Tirri tavanomaisesta aamusta.

Tukea muistisairauden kanssa elämiseen on tuonut muistikoordinaattori eli muistiin erikoistunut hoitaja Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

Tapaamisissa on seurattu Niemisen sairauden etenemistä ja esimerkiksi hänen painoaan ja verenpainettaan.

– Tähän mennessä tapaamisia on ollut kerran vuodessa, ja olemme saaneet soittaa tarpeen mukaan, kertoo Marja-Liisa Tirri.

Hän on tarttunut puhelimeen tapaamisten välillä, kun Niemisen muistilääkitystä piti viilata sopivammaksi.

Pian yhteistyö koordinaattorin kanssa kuitenkin päättyy. Syynä ovat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousvaikeudet.

Hyvinvointialue on kertonut säästävänsä liki kaikesta toiminnastaan ja vähentävänsä liki 400 vakituista työtehtävää.

Työt loppuvat myös kymmeneltä muistikoordinaattorilta. Heidän asiakkainaan on ollut yli 2 200 muistisairausdiagnoosin saanutta eteläkarjalaista, jotka asuvat kotonaan eivätkä tarvitse kotihoitoa.

Samaan aikaan väestö ikääntyy ja muistisairaita on yhä enemmän.

Etelä-Karjalassa muistisairausdiagnoosin saa noin 300–400 ihmistä vuodessa. Koko maassa muistisairaus todetaan arviolta 23 000 ihmisellä vuosittain.

Tutkimuksen mukaan säästää rahaa

Muistikoordinaattoritoiminta on Käypä hoito -suosituksen mukaista ja perustuu 20 vuotta sitten tehtyyn suomalaiseen interventiotutkimukseen.

Tutkimuksen mukaan muistikoordinaattorin apu voi lykätä muistisairaan palveluasumisen tarvetta.

Kahden vuoden tutkimusjaksolla se myös vähensi hoidon kustannuksia jopa kolmanneksella. Ero vertailuryhmään oli useita tuhansia euroja.

Jos tutkimus tehtäisiin uudelleen nyt, vaikutukset voisivat geriatrian apulaisprofessori Hanna-Maria Roiton mukaan olla suuremmatkin. Syynä on se, että muistisairaudet tunnistetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Saksalaistutkimus puolestaan kertoi hiljattain, että muistikoordinaattorityö voi vähentää omaishoitajan kuormitusta ja auttaa helpottamaan muistisairauteen liittyviä oireita, joita voivat olla esimerkiksi apatia ja harhaluuloisuus.

– Sekä kokemuksen että tutkimusnäytön perusteella näkisin, että muistikoordinaattoritoiminnan merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, Roitto sanoo.

Pelkona jäädä tyhjän päälle

Toiminnanjohtaja Maija Lasanen Etelä-Karjalan muistiyhdistyksestä kertoo, että tieto nykyisen koordinaattorityön päättymisestä on herättänyt huolta muistisairaissa ja heidän läheisissään.

– Ihmiset pelkäävät jäävänsä tyhjän päälle, kun heillä on ollut oma koordinaattori jopa vuosia, Lasanen sanoo.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella työskentelevän geriatrian erikoislääkärin Marja-Riitta Sunan mielestä hyvinvointialue heittää hukkaan hoitajien koulutuksen ja kokemuksen.

Pelkona on myös se, että muutos ruuhkauttaa muistipoliklinikkaa ja viivästyttää diagnooseja.

– Säästö tulee kostautumaan tulevina vuosina, sillä ympärivuorokautisen hoidon tarve lisääntyy, ennakoi Suna.

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan tarkoituksena ei ole lopettaa muistisairauksien diagnosointia tai seurantaa, vaan järjestää se uudella tavalla.

Hän toteaa, että hyvinvointialue tekee säästöjen vuoksi muutoksia lähes kaikkeen toimintaansa.

– Ristiinvaikutuksia pitää seurata ja kyetä korjaamaan tilannetta, jos muutokset menevät väärään suuntaan.

Seurantaa terveysasemille

Geriatrian ylilääkäri Pirjo Immonen-Räihä selvittelee parhaillaan, kuinka Etelä-Karjalan hyvinvointialue jatkossa järjestää muistisairauksien seurannan.

– Emme hylkää ihmisiä näiden pakollisten säästöjen takia, vaan huolehdimme heistä parhaamme mukaan, hän lupaa.

Muistipoliklinikalle jää kolme muistihoitajaa. Töitä jaetaan myös neurologian poliklinikan ja toisaalta terveysasemien kanssa.

– Perusterveydenhuollolle tulee vääjäämättä vastuuta muistisairauksien seurannasta. Heillä ei ole vastaavaa resurssia tai koulutusta kuin muistikoordinaattoreilla on ollut. Meidän täytyy alkaa järjestää koulutuksia, Immonen-Roiha ennakoi.

Luumäellä puolisoaan Mauri Niemistä hoitava Marja-Liisa Tirri toivoo, että muistisairauteen liittyviä asioita voisi jatkossakin hoitaa tutun työntekijän kanssa eivätkä ihmiset vaihtuisi.

– Toivon, että hän tulisi tänne meidän hyvinvointiasemalle eikä meidän tarvitsisi lähteä pidemmälle, Tirri lisää.

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan kaikki yli 65-vuotiaat saavat ensi vuonna hyvinvointiasemalle nimetyn omahoitajan.