Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena oli korjata soteuudistuksen valtionosuuksiin jättämät vinoutumat. Marraskuun lopulla ministeri Aino-Kaisa Ikonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että uudistus ei etene.

Riittävää yksituumaisuutta uudistuksen läpiviemiseksi ei kuitenkaan löytynyt.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime perjantaina kuitenkin esimerkkilaskelmia uudistusvaihtoehdoista, joita ministeriö oli ehtinyt valmistella.

Soteuudistuksen yhteydessä kunnilta vietiin reilut puolet kuntaverotuloista ja sote-palveluiden kohdistuneet valtionosuudet.

Valtionosuudet muodostuvat isosta kokonaisuudesta, jotka muodostavat kunnille erittäin merkittävän tulon verotulon rinnalla.

Valtionosuuksia maksetaan muun muassa peruspalveluiden tuottamisesta, verotulojen tasauksesta ja saaristokuntalisänä.

Etelä-Savon kunnallisasian työryhmän puheenjohtaja Niina Kuuva sanoo, että Etelä-Savon kunnat menettävät 36 miljoonaa euroa vuodessa järjestelmän vinoutuman takia.

Kuuvan mielestä valtionosuusuudistus pitäisi ehdottomasti tehdä, vaikka Puumalakin kuuluisi häviäjiin.

– Järjestelmä on totaalisen rikki, ja uudistusta kaivataan kipeästi, Kuuva sanoo.

Kuuvan mielestä kuntien väliset erot taloudessa ja veroprosenteissa uhkaavat kasvaa edelleen, ellei järjestelmää saada uudistettua. Nyt veroprosentti vaihtelee vajaasta viidestä prosentista lähes 11 prosenttiin.

– Edes sillä ei ole merkitystä onko kunta hoitanut asiansa hyvin vai huonosti. Suurimmat vääryydet kaupunkien osalta pitää joka tapauksessa saada korjattua, Kuuva sanoo.

Mikkeli suuri menettäjä

Osa kunnista on saanut valtionosuuksia vuoden 2023 lähtien enemmän ja osa vähemmän kuin kuuluisi.

Mikkelin kaupunki on yksi menettäjistä. Menetyksen on arvioitu tekevän jopa 20 miljoonan euron loven kaupungin budjettiin.

– Se tekee uudistuksen hankalan, että yksi voittaa ja toinen häviää, Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen sanoo.

Valtiovarainministeriön julkaisemissa muutoslaskelmissa Mikkeli olisi saanut neljä miljoonaa euroa lisää.

– Jos saisimme yhtä paljon euroja asukasta kohti kuin Espoo, meidän osuutemme olisi 50 miljoonaa, Kinnunen kuvailee.

Mikkelin lisäksi Etelä-Savossa voittajia olisivat olleet kaupungit Savonlinna (2,4 miljoonaa), Pieksämäki (0,35 miljoonaa) ja maaseutukunnista Mäntyharju (0,65 miljoonaa).

Suurin häviäjä olisi ollut Juva, jolta olisi leikattu lähes 600 000 euroa.