Suomesta on puuttunut talouskasvu jo pitkään – ja syitä tautiin on etsitty lähes yhtä kauan. Heikko tuottavuus. Liian korkeat palkat. Työnantajaleirin eripura ja johtajien kunnianhimottomuus.

Jokainen voi valita suosikkinsa.

Viimein katse on kääntynyt sinne, missä päätökset tehdään – yritysten omistajiin. Yksinkertaistettuna: yritykset eivät kasva, koska omistajat tyytyvät lypsämään osinkoja.

Kuunnellaan siis hetki omistajaa.

Yksi sellainen kurvaa juuri harmaalla sähkö-hyundailla vantaalaisen teollisuusalueen parkkipaikalle. Hän on Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio.

– Ilman muuta pitää kysyä omistajilta, että miksi yritykset eivät kasva, hän sanoo.

– Omistaja määrittää, mitä yritykselle tapahtuu. Jos omistajalla on tahto kasvaa ja valmius ottaa riskiä, kasvua alkaa yleensä tulla. Mutta jos omistajalla ei ole tätä tahtoa, tai jos omistajuus on hajallaan, kasvu jää usein puuttumaan.

On monenlaisia omistajia, joista Voipio tuntee parhaiten perheet ja suvut – onhan hän Vaisalan perheomistaja jo neljännessä polvessa.

Voipion mukaan Suomi ei riittävästi ymmärrä tällaisia omistajia.

– Suomessa kannustetaan olemaan kasvamatta.

Kellarista maailmalle 1930-luvun malliin

Meteorologian tutkija ja keksijä Vilho Väisälä aloitti säähavaintoja tekevien radioluotaimien valmistuksen 90 vuotta sitten helsinkiläisen yksityisasunnon kellarissa. Väisälää – sittemmin Vaisalaa – voi hyvällä syyllä kutsua 1930-luvun startupiksi.

Se oli syntyjään kansainvälinen yritys. Heti ensimmäinen tilaus lähti MIT-yliopistolle Yhdysvaltoihin.

Vuosikymmenten aikana Vaisalan antureita on käytetty ilmatieteessä, teollisuudessa, liikenteessä ja jopa Marsin mönkijöissä. Ja vihreä siirtymä synnyttää uusia mahdollisuuksia, hyvä esimerkki on Voipion esittelemä anturi, jollaisia myydään etenkin hiilidioksidin talteenottolaitoksille.

– Emme tule selviämään ilmastonmuutoksesta ilman, että otamme hiiltä talteen savupiipuista – ja jossa vaiheessa myös ilmakehästä, hän sanoo.

Voipion mukaan Ilmastonmuutos ohjaa Vaisalan tuotekehitystä, yrityskauppoja ja muita investointeja.

– Se on kiva, että meillä on tällainen ympäristöjärjestö, joka kuitenkin tekee positiivista tulosta, hän virnistää.

Olemme Vaisalan EMC-laboratoriossa, jossa testataan, miten yhtiön kehittämät laitteet kestävät sähkömagneettisia häiriöitä ja miten ne itse vaikuttavat ympäristöönsä.

Emme kuitenkaan tulleet Vaisalan tuotantotiloihin keskustelemaan sähkömagnetismista tai edes ilmastonmuutoksesta. Tapaamisen aiheena on kasvu, ja miksi sitä on Suomessa liian vähän.

Suomi ohjaa lypsämään osinkoja

Mitä ovat ne ”kasvamattomuuden kannusteet”, joista Ville Voipio puhuu? Yksinkertaisesti se tarkoittaa, että perhe- ja sukuyhtiöissä perintö- ja lahjaverotus ohjaa omistajia lypsämään osinkoja.

– Perintö- ja lahjaverotus kannustaa hyvin vahvasti siihen, että kannattaa maksaa paljon osinkoja ja olla kasvamatta. Koska osinkoja tarvitaan siihen, että maksetaan ne perintöverot, hän sanoo.

Tämä ”kasvamattomuuden kannustin” saa lisää voimaa siitä, että kasvuun investoiminen johtaa yrityksen arvon nousuun. Sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta se on ongelma, koska se kasvattaa myös odotettavissa olevan perintöveron määrää – eikä rahaa kerry sukupolvenvaihdosta varten.

– Kasvu on tietysti lähtökohtaisesti hyvä asia. Mutta kun yrityksen arvo kasvaa, siitä koituvat perintö- ja lahjaverot kasvavat samaan tahtiin, Voipio sanoo.

Juuri näin on Vaisalan omistajille käynyt.

Kasvu pakottaa myymään

Vaisala ei ole seurannut Voipion kuvaamia ”kasvun käänteisiä kannustimia”. Se ei kuulu pörssin osinkokoneisiin, vaan on jakanut useimpina vuosina niukkaa alle kahden prosentin osinkotuottoa. Osinkojen jakamisen sijaan Vaisala on tehnyt yrityskauppoja ja laittanut peräti 12 prosenttia liikevaihdostaan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Sen seurauksena yhtiö on kasvattanut voimakkaasti niin liikevaihtoa, henkilöstömäärää kuin pörssiarvoaan.

Tämän kasvun kääntöpuoli on se, että Vaisalan omistajasuvun mahdollisuus pitää kiinni omistusosuudestaan on kaventunut.

– Täytyy sanoa, että eihän tässä ole optimoitu sitä omistajien asiaa. Tämä ajaa meidän suoraan sellaiseen tilanteeseen, jossa meillä ei ole varaa maksaa perintö- ja lahjaveroja, Voipio sanoo.

– Käytännössä se tarkoittaa jollakin aikavälillä sitä, että me emme ole enää omistajia.

Suomen verojärjestelmä antaa hänen mukaansa synkän viestin pitkän yhtiöihinsä sitoutuneille omistajille.

– Jos kasvat voimakkaasti etkä maksa paljon osinkoja, niin luovu omistuksesta. Se on vähän kuin valtio sanoisi, että olet huono omistaja.

Miksi suku ei myy?

Olemme kiertäneet haastattelun ajan erästä kysymystä. Vilho Väisälän perilliset eivät ole mikään köyhä suku – heidän omaisuutensa arvo lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa. Sukupolvenvaihdoksen verot voitaisiin maksaa helposti myymällä edea osa niistä Vaisalan osakkeista, jotka Ville Voipion sukupolvi joskus perii.

Esimerkiksi kansainvälisten pääomasijoittajien joukosta voisi hyvinkin löytyä kiinnostusta.

Miksi myyminen tuntuu niin pahalta?

Voipion mukaan Vaisala on osa suvun identiteettiä ja omistajilleen tärkeä.

– Mutta jos unohdetaan tämä näkökulma ja katsotaan yrityksen etua, niin sillä on iso merkitys, kuka on omistaja.

Palaamme siihen mistä aivan haastattelun alussa puhuimme. Omistaja määrittää osingot ja kasvupanostukset – nyt Voipio lisää listaan myös yrityksen arvot.

– Jos me omistajana joudutaan luopumaan omistuksesta, niin tulee joku toinen omistaja, jolla on toiset arvot ja ajatukset, Voipio sanoo.

– Ja itse ajattelen näin, että me ollaan oltu aika hyviä omistajia. Me olemme sitä kotimaista omistajuutta, tuoneet hyvää suomalaiseen yhteiskuntaan ja teemme myös planeetalle hyvää.

Aina on Ruotsi

Millaisia vaihtoehtoja on siis sukuomistajalla, joka haluaa pitää kiinni omistuksistaan ja vaikutusvallastaan?

Ensimmäinen vaihtoehto on lypsää osinkoja ja välttää kasvua.

Mikään ei viittaa siihen, että Vaisalassa oltaisiin jatkossakaan näin tekemässä.

Toinen vaihtoehto on on myydä omistusta, mutta siihenkään sukuomistajat eivät haluaisi ryhtyä.

Ja kolmantena vaihtoehtona – aina on olemassa Ruotsi.

– Jos keskustelen verokonsulttien kanssa, niin heidän ykkösneuvonsa on aina, että muuttakaa Ruotsiin. Ja jotta mittakaava ymmärretään – tämän porukan tapauksessa puhutaan sadan miljoonan euron kannusteesta muuttaa, Voipio sanoo.

Ei. Ville Voipio sanoo, ettei hän ole muuttamassa. Ja lähisuvun kesken vallitsee melko selkeä yhteisymmärrys siitä, etteivät muutkaan ole lähdössä.

Vaikka kannattaisi.

– On aika ymmärrettävää, että tämä on ratkaisu, jota hyvin monet tällä hetkellä harkitsevat.

Sata miljoonaa euroa on paljon rahaa neljännen sukupolven omistajille, joita on yhteensä viisi kappaletta. Tällä hetkellä he omistavat hieman alle kahdeksan prosenttia Vaisalasta – kun edellisen sukupolven omistus on yhä yli viidenneksen.

Voipion esittämän laskelman mukaan sukupolvenvaihdoksessa maksettaisiin nykytilanteen vallitessa perintö- ja lahjaveroja noin 25 prosentin verran. Perintövero on Suomessa 17 prosenttia, mutta määrää kasvattaa se, että osa perinnön jättäjistä on tätejä tai setiä, joilla ei ole omia lapsia.

Vaisalan omistajasuvun ja Voipion perintöveroista kertoi aiemmin tällä viikolla Kauppalehti.

Alla oleva kuva kertoo Voipion suvun osingoista. Kun Vaisala on panostanut kasvuun, sen arvo ja samalla odotettavissa oleva perintövero on Ville Voipion mukaan kasvanut nopeammin kuin mitä osingoista on tienattu.

Hallitus tuotti pettymyksen

Risto Murron työryhmä ehdotti viime keväänä, että perintövero poistettaisiin ja verotus tapahtuisi vasta jos omaisuus myydään. Hallitus ei ehdotukseen tarttunut, mikä oli Ville Voipiolle pettymys.

– Toki se oli pettymys. Ruotsissa on kuitenkin erittäin hyviä kokemuksia. Siellä tehtiin tällainen muutos parikymmentä vuotta sitten, ja se toi sinne paljon buustia talouteen.

Hallitus laski yhteisöveroa juuri kahdella prosenttiyksiköllä, mutta se ei Voipion mukaan ole riittävä muutos.

Voipio toivoo, että perintövero palaisi päättäjien pöydälle. Hänen mukaansa tämä ei ole iso kysymys vain Vaisalan perijöille.

– Perheyritykset työllistävät liki puolet yksityisen sektorin työvoimasta ja paikallisesti vielä enemmän. Kun tämän sektorin kasvua rajoitetaan verotuksellisesti, niin se näkyy kansantaloudessa ja työllisyydessä, hän sanoo.

Vilho Väisälän perilliset ovat varakas suku, mutta tuo omistus on pääosin kiinni osakkeissa. Ville Voipio sanoo säästäneensä rahaa tulevia veroja varten, mutta rahat eivät tule riittämään. Tämä johtuu siitä, että Vaisala on tehnyt juuri kuten Suomessa toivotaan yritysten tekevän.

Eli kasvanut.