Varusmiesten tuoreiden kuntotestien tulosten mukaan kestävyyttä mittaavan juoksutestin tulokset ovat parantuneet. Lihaskunnossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.

Juoksutestin keskiarvo oli nyt 2 414 metriä. Edellisen kerran yhtä hyvä tuloskeskiarvo saavutettiin kymmenen vuotta sitten.

Varusmiesten kuntotestit tehtiin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa. Testeihin osallistui noin 20 000 varusmiestä.

Asepalvelusta suorittavien naisten tuloksia ei raportoida, koska valikoitunut otos ei edusta väestötasoa.

Kestävyyskuntoa mitataan 12 minuutin juoksutestillä eli Cooperin testillä.

Lihaskuntotestissä on kolme erillistä testiä: vauhditon pituus, istumaannousu ja etunojapunnerrus.

Lihaskuntotestissä kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2025 oli 31 prosenttia ja enintään välttävien tulosten osuus 24 prosenttia.

Palveluksensa aloittaneiden tuloksia on tilastoitu juoksutestistä vuodesta 1975 ja lihaskuntotestistä 1982 alkaen. Testejä on kuitenkin tehty jo paljon aiemmin, Coopereita on juostu jo 1960-luvun lopulta.

Positiiviset uutiset varusmiesten kunnosta ilahduttavat

Porin prikaatin liikuntakasvatusaliupseeri, ylikersantti Juuso Kärki on ilahtunut positiivisista tutkimustuloksista.

– Pääsääntöisesti media ja puheet ovat aina sitä, että varusmiesten kunto on laskevalla sortilla, niin onhan tämä aivan loistava uutinen.

Kärki on havainnut nuorten olevan yhä kiinnostuneempia siitä, miten omaa kuntoa kehitetään.

Sosiaalisesta mediasta tieto liikunnan merkityksestä on helposti nuorten saatavilla. Somesta löytyy myös keinoja oman kunnon kehittämiseen. Yhtenä esimerkkinä Kärki mainitsee ylipäällikön kuntokurssin.

– Presidentin kuntokampanja on vaikuttanut positiivisesti siihen, miten näemme fyysisen toimintakyvyn tärkeyden.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola keskustelivat ylipäällikön kunto-ohjelmasta ja presidentin armeijamuistoista keväällä:

Huonokuntoisten määrä noussut

Vaikka nyt julkaistut kuntotestien tulokset kertovat Cooperin testin keskiarvon parantuneen, Juuso Kärjen huolen aiheena on edelleen huonokuntoisten alokkaiden suuri määrä. Hänen mukaansa varusmiesten lähtötaso vaihtelee paljon.

– Huonokuntoisten määrä on noussut ja hyväkuntoisten määrä vähän laskenut ja keskikastia ei paljon ole, Kärki arvioi.

Palveluksessa pitää ottaa huomioon alokkaiden erilainen kunto ja sopeuttaa tarvittaessa palvelusta yksilöllisesti. Esimerkiksi heikommassa fyysisessä kunnossa olevien marssimatkoja voidaan joutua lyhentämään.

– On tärkeää eriyttää liikuntakoulutusta. Varusmiespalveluksessa on erilaisia ihmisiä erilaisine tavoitteineen ja lähtötasoineen. On arvokasta, että voimme tarjota jokaiselle juuri heille sopivaa liikuntaa palveluksen eri vaiheissa, Kärki toteaa.