Neuvostoliitto laukaisi ihmisen avaruuteen ensimmäisenä maailmassa vuonna 1961. Kosmonautti Juri Gagarin kiersi maapallon Vostok 1 -aluksella.

Itänaapuri on tehnyt miehitettyjä avaruuslentoja siitä lähtien. Nyt Venäjä on menettänyt kyvyn väliaikaisesti, kun Baikonurin avaruuskeskus vaurioitui marraskuussa sattuneessa onnettomuudessa.

Onnettomuus on yksi osa pitkää jatkumoa, joka kertoo Venäjän avaruuskyvykkyyden rapistumisesta, sanoo Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.

– Aiemmin Neuvostoliitto oli avaruuskilvan ehdoton johtaja, mutta nyt muu maailma on ottanut johtopaikan. Venäjä tulee perässä, jos pystyy, Praks sanoo.

Baikonurin onnettomuus paljastaa karusti Venäjän haavoittuvuuden. Sen miehitetyt lennot ovat riippuvaisia yhdestä, 64 vuotta vanhasta laukaisualustasta, joka sijaitsee vieläpä toisen maan eli Kazakstanin alueella.

Baikonurista lähti matkaan myös kosmonautti Juri Gagarin. Videolla hän vierailee Suomessa avaruuslentonsa jälkeen.

Laukaisualustan korjaus vaatii vähintään kuukausia

Baikonurin onnettomuus sattui, kun Venäjä oli marraskuun lopussa lähettämässä miehistöä kansainväliselle ISS-avaruusasemalle.

Sojuz-raketti pääsi onnistuneesti matkaan, mutta laukaisualusta numero 31:n alla olevasta kuopasta löydettiin lähdön jälkeen palanut rakennelma.

Selvisi, että raketti oli repäissyt irti alustan huoltotelineen. Ilman sitä alustasta ei pystytä valmistelemaan uutta rakettilaukaisua.

Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos ilmoitti pian tapaturman jälkeen, että kaikki tarvittavat varaosat laukaisualustan korjaamiseen ovat olemassa ja että vauriot korjataan lähitulevaisuudessa.

Roskosmosin lausunto kyseenalaistettiin mediassa. Venäläinen avaruusasiantuntija Georgi Triškin arvioi venäjänkieliselle BBC:lle, että korjaus kestää parhaimmassakin tapauksessa kuusi kuukautta. Pahimmillaan siihen voisi hänen mukaansa mennä yli puolitoista vuotta.

Joulukuun puolivälissä Roskosmos lupasi, että laukaisualusta saataisiin korjattua talven loppuun mennessä. Avaruusjärjestön mukaan kaikki tarvittavat osat oli toimitettu Baikonuriin.

Alla oleva kartta näyttää eri maiden avaruusasemat, joilta on viime vuosina tehty miehitettyjä avaruuslentoja.

Venäjä menetti varjelemansa ylpeyden aiheen

Venäläinen Sojuz-raketti on ollut uskollinen vetojuhta, joka on kuljettanut vuosikymmenien ajan avaruuslentäjiä avaruuteen. Venäjä on vienyt 2000-luvulla kansainväliselle avaruusasemalle niin kosmonautteja kuin astronauttejakin.

Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä rikkoutunut Baikonurin laukaisualusta on käytännössä ainoa paikka, josta Venäjä on voinut tehdä miehitettyjä avaruuslentoja.

– Tilanne on erikoinen, sillä historiallisesti Venäjä on aina säilyttänyt kyvyn lähettää omia kosmonautteja avaruuteen. Se on ollut siitä myös hyvin ylpeä, professori Praks sanoo.

Vastuu lennoista kansainväliselle avaruusasemalle siirtyy toistaiseksi kokonaan Yhdysvalloille.

Praks huomauttaa, että viime vuosikymmenellä tilanne oli yhdeksän vuoden ajan päinvastainen, kun Venäjällä oli yksin vastuu miehistön kuljettamisesta avaruusasemalle.

Silloin puhuttiin Yhdysvaltain avaruuskyvykkyyden taantumasta, mutta kyse olikin siirtymästä. Avaruushallinto NASA siirsi Maan kiertoradan kuljetukset kaupallisille toimijoille ja alkoi keskittyä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.

– Venäjän tapauksessa uutta nousua ei ole tällä hetkellä näkyvissä, ei ainakaan siviiliohjelmissa, Praks sanoo.

Alla olevalla videolla Praks kertoo, miten hän uskoo Baikonurin tapaturman vaikuttavan Venäjän kansainväliseen avaruusyhteistyöhön.

Asiantuntija: Yhteistyö USA:n kanssa olisi ideologista

Yhdysvaltojen ja Venäjän mahdollisista uusista avaruusyhteistyön muodoista on tihkunut tietoja tämän vuoden kuluessa.

Avaruusjärjestö Roskosmosin pääjohtaja Dmitri Bakanov kertoi heinäkuussa käyneensä keskusteluja SpaceX-yhtiön omistavan miljardööri Elon Muskin kanssa. Musk kuului presidentti Donald Trumpin lähipiiriin vielä tämän toisen kauden alussa.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva sijoitusrahaston johtaja Kirill Dmitrijev taas ehdotti aiemmin, että Venäjä voisi toimittaa pienen ydinvoimalan Muskin Mars-lentoa varten.

Professori Praks ei pidä lännen avaruusyhteistyön laajenemista Venäjän kanssa todennäköisenä. Yhteistyötä vaikeuttavat lähtökohtaisesti Yhdysvaltojen erittäin tiukat rajoitukset alalla.

Toisaalta Praks huomauttaa, että tässä maailmanajassa mitään vaihtoehtoja ei tule sulkea pois.

– Yhdysvaltojen ja Venäjän avaruusyhteistyö on periaatteessa mahdollista, mutta väittäisin, että jos se tapahtuisi, sitä tehtäisiin enemmänkin ideologisista kuin taloudellisista syistä, Praks sanoo.

Silloin Trump käyttäisi avaruusosaamista apuna lähentymisessä Putinin kanssa.

Euroopan avaruusjärjestö ESA on keskeyttänyt käytännössä lähes kaiken yhteistyön Roskosmosin kanssa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuoksi.

Alla oleva video näyttää, kuinka satelliittia kuljettavan venäläisen Proton-M-kantoraketin laukaisu epäonnistui Baikonurissa vuonna 2014.

Kiina tuntuu Venäjän ainoalta toivolta

Venäjän avaruuskyvykkyyden kyykkäystä on pahentanut komponenttipula. Pakotteet rajoittavat venäläisten pääsyä nopeasti kehittyviin länsimaisiin elektroniikkakomponentteihin.

Praksin mukaan Kiinasta on siksi tullut nyt venäläisen avaruussektorin toivo. Maat ovat sopineet yhteisen tutkimusaseman rakentamisesta Kuuhun.

Praks kuitenkin epäilee Venäjän ja Kiinan suunnitelmien pitävyyttä. Kaiken kaikkiaan Venäjän vaikeudet avaruudessa liittyvät professorin mukaan rahoitukseen.

– Nykyään avaruusalan kehitystä maailmalla johtaa yksityinen sektori. Se tarvitsee kansainvälisiä yhteyksiä, yhteistyötä ja nopeasti toimivia markkinoita, eikä Venäjä ole pystynyt olemaan merkittävästi mukana tässä maailmanlaajuisessa kehityksessä, hän sanoo.

Alla oleva grafiikka näyttää, kuinka etenkin Yhdysvallat mutta myös Kiina ovat lisänneet rakettien laukaisuja kiertoradalle.

Etenkin siviilipuolen avaruussektori on Venäjällä kroonisesti alirahoitettu. Samalla aivovuoto vie jatkuvasti venäläisiä kykyjä ulkomaille.

Praks sanoo, että Venäjän on vaikea pärjätä kilpailussa perinteisellä tekniikallaan. Samalla kun uusia avauksia ei juuri synny, vanha, vuosikymmeniä käytössä ollut infrastruktuuri hajoaa.

Asiantuntija sanoo, ettei yksittäisestä onnettomuudesta pidä tehdä liian suuria johtopäätöksiä. Hän kuitenkin uskoo, että tulevien vuosien aikana Venäjän avaruusohjelma tulee rapistumaan entisestään.