Harmaana tiistaina Huoltoliike Berghällin ovi Helsingin Munkkiniemessä käy taajaan. Yrittäjä Matti Vähämäellä riittää puuhaa, puhelinkin soi jopa sata kertaa päivän aikana.

Altti Mauno on tullut Espoosta asti korjauttamaan kahvinkeittimensä.

– Tulee halvemmaksi kuin ostaa uusi, Mauno sanoo.

Kodinkoneiden korjaamoja on harvassa, pääkaupunkiseudullakin.

Vähämäellä on Helsingissä kaksi huoltoliikettä. Niissä on yhteensä seitsemän työntekijää sekä yksi alihankkija.

Maanlaajuisesti korjaajista on kova pula. Vuodesta 2017 alan etujärjestön jäsenmäärä on pudonnut puoleen liikkeiden lopettamisen vuoksi.

Ala ukkoutuu. Huoltoliikkeistä suuri osa on pieniä, 1–4 hengen yrityksiä ja yrittäjät keski-iältään noin 55-vuotiaita. Kato on käynyt etenkin maaseudulla.

Osa kodinkoneista on myös kohtalaisen halpoja ja entistä vaikeammin korjattavia.

Kulutuskulttuurin apulaisprofessori Senja Laakso Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo, että huoltojen kysynnän ja tarjonnan väheneminen vahvistavat toisiaan.

Ollaan ikävässä kierteessä.

Suomessa ei ole koulutettu kodinkoneiden korjaajia yli kymmeneen vuoteen.

Vantaan ammattiopisto Variassa alkoi kodinkonehuoltajakoulutuksen pilotti syksyllä.

Sisään otettiin 15 oppilasta. Tulijoita olisi ollut moninkertainen määrä. Lehtori Pasi-Waltteri Valtanen sanoo, että pilotti on saamassa jatkoa keväällä.

Vähämäen liikkeisiin tullaan töihin yleensä harjoittelun kautta.

– Jos on ollut hyvä kaveri, niin sitten kesätöihin ja siitä sitten töihin.

EU määrää pian korjaamisesta

Korjaajia soisi tulevan lisää, koska töitä saattaa olla jatkossa enemmän. Keväällä 2024 Euroopan parlamentti hyväksyi korjausoikeutta koskevan direktiivin.

Sillä yritetään pidentää kodinkoneiden käyttöikää: korjaaminen pitää saada edullisemmaksi ja nopeammaksi.

EU:ssa korjattavissa olevien tavaroiden hävittäminen tuottaa noin 35 miljoonaa tonnia jätettä vuosittain. Sähkölaitteet ovat nopeimmin kasvava jätelaji.

Vielä pitää jännittää, kuinka right to repair -direktiivi puree.

– Sen yksi tavoite on parantaa varaosien saatavuutta, mutta vähän epäilen, kuinka se onnistuu. Maahantuojat ovat lobanneet kovasti sitä vastaan, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Angelina Korsunova-Tsaruk sanoo.

Jatkossa laitteita ei saisi tehdä sellaisiksi, että esimerkiksi niiden korjaaminen on mahdotonta ohjelmiston tai rakenteen takia. Kuluttajille on tulossa myös oikeus hankkia korjausta tuotteille vielä laitteiden lakisääteisen kahden vuoden takuun jälkeenkin, vuoden ajan.

Valmistajat eivät saa lausua asioita, jotka eivät ole totta, Korsunova-Tsaruk sanoo.

– Esimerkiksi se, että jos laitteen korjaa ei-valtuutettu korjaaja, takuu raukeaa, ei ole totta.

Tarkoitus on myös toteuttaa EU:n laajuinen verkkoalusta, josta voisi hakea kunkin alueen korjaamojen yhteystietoja.

Läppäreitä ja kännyköitä korjataan ja kierrätetään jo

Läppäreiden ja kännyköiden kierrätys kannattaa laitteiden kalleuden ja pienen koon takia.

Mutta entä isommat möykyt kuten pesukoneet, imurit ja leivänpaahtimet?

Direktiivi on Suomessa tulossa voimaan ensi vuonna heinäkuun lopulla. Vielä ei ole päätetty, mitä keinoja meillä otetaan käyttöön kodinkoneiden korjaamisen vauhdittamiseksi.

Matti Vähämäki kaipaa verohelpotuksia. Hänelle kelpaisi korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen, josta on tehty kansalaisaloitekin. Toinen vaihtoehto on kotitalousvähennys.

– Kodinkoneiden korjaus ei ole koskaan ollut mukana siinä, Vähämäki sanoo.

Senja Laakso pitää korjausseteliä varteenotettavana vaihtoehtona.

– Siitä on hyviä kokemuksia muista maista. Sillä tavalla tuetaan kuluttajaa korjaamaan tuotteita, hän sanoo.

Angelina Korsunova-Tsaruk heittää vielä yhden ajatuksen: korjauskahvilat. Ne ovat vapaaehtoisten vetämiä matalan kynnyksen paikkoja, joissa voi saada vinkkejä tai korjauttaa laitteita. Ja juoda samalla kupin kuumaa.

– Siinä tulee hyvä fiilis. Tekee merkityksellisiä asioita, koska korjaa laitetta ja viettää samalla aikaa kivalla tavalla.

Suomessa korjauskahviloita on jokunen. Monessa maassa Euroopassa ne ovat jo osa katukuvaa. Tanskassa korjauskahviloita on kymmeniä, Hollannissa ja Belgiassa satoja.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.