Onko sotaa mahdollista johtaa samaan tapaan kuin suuria yrityksiä johdetaan?

Kysymys nousi ajankohtaiseksi Yhdysvalloissa syksyllä, kun maan puolustusministerinä Vietnamin sodan aikaan toimineen Robert McNamaran (1916–2009) uusi elämäkerta McNamara at War julkaistiin.

Teoksen kirjoittajien William ja Philip Taubmanin mukaan yksi syy Yhdysvaltojen tappioon Vietnamissa oli McNamaran tapa käydä sotaa.

Pentagoniin Ford-yhtiön johdosta siirtynyt McNamara halusi johtaa sotaa yhtä tehokkaasti kuin suuryritystä. Se tarkoitti, että kaiken päätöksenteon piti perustua lukuihin ja faktoihin.

McNamaran yritys käydä rationaalista sotaa johti katastrofiin. Yhdysvallat hävisi Vietnamin sodan suunnattomalla inhimillisellä hinnalla.

Puoli vuosisataa myöhemmin Ukraina ja Venäjä vaihtavat päivittäin iskuja kohta neljä vuotta jatkuneessa konfliktissa Itä-Ukrainan hallinnasta.

Sissisota Vietnamissa ja droonisota Ukrainassa ovat kaksi hyvin erilaista konfliktia.

Yhteistä on kuitenkin se, että johtajat niin Kiovassa kuin Moskovassakin seuraavat sotatilannetta pitkälti lukujen pohjalta. Näin tehdään, koska muitakaan mittareita ei juuri ole, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö.

Minkälaisia lukuja sodanjohto seuraa?

– Kaatuneiden ja haavoittuneiden määrät sekä maa-alueiden hallinta ovat karkeita mittareita, joilla tilannetta seurataan. Myös vihollisen kärsimistä tappioista yritetään saada mahdollisimman tarkka kuva, Käihkö kertoo.

Miten luotettavia oman sotakoneiston tuottamat tiedot ovat?

– Isoissa organisaatioissa tiedonkulku on aina haasteellista. Harva keskiportaan johtaja haluaa myöntää, että operaatiot epäonnistuvat. Se ei edistä urakehitystä. Tämä voi johtaa tietojen vääristymiseen. Ongelma korostuu diktatuureissa, mutta se ei ole tuntematon Ukrainassakaan.

Minkälainen tieto ei välity numeroiden kautta?

– Luvut eivät kerro, mikä niiden merkitys on tai miten niitä pitäisi tulkita. Sodassa pyritään pakottamaan vastustaja luovuttamaan ja myöntymään poliittisesti haluttuun ratkaisuun. Numerot eivät välttämättä kerro, kuinka lähellä tätä pistettä ollaan.

Mihin väärä tieto voi pahimmillaan johtaa?

– Väärä tilannekuva voi johtaa hyvin nopeaa muutokseen, romahdukseen. Tällaista on nähty niin Afganistanin sodassa kuin esimerkiksi Saksan hävitessä ensimmäisen maailmansodan. Keväällä 1918 hyvin alkanut suurhyökkäys muodostui viimeiseksi tekijäksi, joka johti koko Saksan keisarikunnan luhistumiseen.