Suomi kukisti naisten salibandya lähes kaksi vuosikymmentä hallinneen Ruotsin MM-tasolla ensimmäistä kertaa 18 vuoteen, kun Ruotsi kaatui pronssiottelussa 6–4-lukemin.

Samalla Ruotsi jäi salibandyn MM-kisoissa ensimmäistä kertaa koskaan mitalien ulkopuolelle. Tulos oli Ruotsille katastrofi, ja ruotsalaismediassa vaadittiinkin koko valmennusjohtoa eroamaan.

– Kun lentokone laskeutuu takaisin Ruotsiin, kellään ei pitäisi olla työpaikkaa jäljellä, iltapäivälehti Expressen otsikoi.

Pronssi oli Suomelle kuitenkin laiha lohtu, sillä joukkueella oli kesän World Gamesin kullan jälkeen vain yksi tavoite: palata kultakantaan 24 vuoden tauon jälkeen. Suomen naisten edellinen MM-kulta on Riian kisoista vuodelta 2001.

Suomen joukkue ei juuri näyttänyt juhlivan pronssimitaleja, mikä on asiantuntija Toni Lötjösen mukaan vain hyvä asia.

– Tämä ei todellakaan riitä, tämä on iso pettymys. Tuon halusin nähdäkin joukkueelta, joka lähtee hakemaan mestaruutta, mutta saa pronssia. Tuloksellisesti voi puhua farssista. Tämä oli pieni kasvojen pesu tänään, mutta osoittaa, mitä joukkue tuli hakemaan.

Kovaa puhetta valmennuksesta

Jos Ruotsin valmennus on saanut kotimaassaan ankaraa kritiikkiä, ei Suomenkaan valmennus ole saanut tässä turnauksessa puhtaita papereita.

Yle Urheilun asiantuntija Toni Lötjönen on kritisoinut voimakkaasti Suomen ruotsalaisluotsin Andreas Harneskin toimintaa. Lötjösen mukaan Harneskilla ei ole edellytyksiä jatkaa tehtävässään.

– Ei voi sanoa. Arvosana jää viitosen, kuutosen luokkaan. Pelillisesti todella heikko turnaus ja edeltävä EFT myös. Tämä ei myöskään ollut henkisesti hyvä joukkue, Lötjönen latasi.

– Joukkue ei luota valmennukseen tällä hetkellä. Jenna Saario ilmoitti tänään lopettamisesta, hänellä kahden vuoden päästä kotikisat Turussa. Yksi syy, miksi hän lopettaa, on valmennus. Tässä saattaa tulla muitakin lopettamisia. Se ei ole saanut tietyn valmennusosan luottamusta, Lötjönen jatkoi.

Viidensiä MM-kisojaan pelannut Saario väläytti jo ennen MM-kisoja Yle Urheilun haastattelussa, ettei ura välttämättä jatku tämän kauden jälkeen.

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ne (kotikisat 2027) ovat turhan kaukana. Singaporen (2023) kisoihin asti ajattelin, että tämä on elämäntapa ja tässä tämä pyörii. Sitten ajatukset kääntyivät niin, että selvä, seuraava projekti. Nyt on tämän projektin huipennus, sitten vedetään kotimaassa loppukausi ja katsotaan, mihin tie vie, Saario kommentoi.

Suomen valmennustiimi sai Lötjöseltä ankaraa kritiikkiä läpi turnauksen – etenkin 0–1-tappioon päättyneen välierän jälkeen. Tšekki vei Suomea joka osa-alueella.

– Esitys jäi vaisuksi myös valmennuksellisesti. Mitään pelillistä muutosta ei tapahtunut. Ainoastaan kolmanteen erään tiivistettiin kahteen kenttään, Kaupit pääsivät pelaamaan joka toista vaihtoa ja Suomi pystyi laatuyksilöillä vähän tuottamaan uhkaa hyökkäyspäähän. Suomen pallollinen peli on ollut minulle tämän turnauksen jättipettymys, Lötjönen latasi lauantaina.

”Vakuuttavat näytöt naisten valmentamisesta”

Naisten maajoukkueen päävalmentajaksi keväällä 2024 nimitetty Andreas Harnesk sai kunnian olla ensimmäinen ulkomaalaisvalmentaja Suomen maajoukkueen peräsimessä.

Suomen salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Petri Kettunen kommentoi erätauolla Harneskin nimitystä. Kettusen mukaan Harnesk valittiin tehtävään, koska hänellä on vakuuttavat näytöt naisten valmentamisesta.

Harnesk on voittanut urallaan Ruotsin mestaruuden niin miehissä kuin naisissakin, mutta maajoukkuevalmentamisesta hänellä ei ole kokemusta.

– Tiesimme, että sukupolven vaihdos pitää tehdä. Hän on kehitysvalmentaja, hän tekee hyvää työtä siinä suhteessa. Maailma ei ole hetkessä valmis, Kettunen kommentoi.

Harneskia on kuvailtu vaativaksi valmentajaksi, joka käyttää salibandyyn jopa 12 tuntia vuorokaudessa.

Suomen kapteeni Veera Kauppi kuvaili Harneskia yhdeksi maailman parhaista pelaajien kehittäjistä.

Kauppi kuitenkin myönsi, että päävalmentaja kiinnittää paljon huomiota yksityiskohtiin kuten mailan ja jalan asentoon yksittäisessä vaihdossa. Myös pelipalaverit ovat toisinaan venyneet, kun informaatiota on tulvinut jopa kyllästymiseen asti.

– Meillä on erilaisia strategioita, erilaiset viittomakielet, mitä käyttämällä on voinut alkaa lähettää signaalia, kun tuntuu, että nyt alkaa tulla raja vastaan, Kauppi paljasti.

Kettusen mukaan Harnesk on tuonut paljon lisäarvoa Suomen tekemiseen esimerkiksi seurayhteistyön merkeissä.

– Maajoukkue ei ole taikalamppu, jossa tehdään urheilijoita. Kyllä urheilijat tehdään arjessa ja siihen Andreas pyrkii tuomaan seuroille apuja, Kettunen jatkoi.

Harneskin sopimus on mallia 2+2. Asiantuntija Lötjönen haastoi Kettusta ja pohti, eikö maajoukkueen päävalmentajan ensisijainen tehtävä ole voittaa MM-kultaa.

– Ainahan tulosurheilussa on kyse tuloksesta. Mutta pitää nähdä se prosessi, mitä takana on tehty ja minkälaisten asioiden parissa toimittu. Pelasimme hyvän World Gamesin kokeneemmalla porukalla, siellä oli vähemmän tulokkaita mukana. Siellä näkyi todella hyvää peliä ja tekemistä, Kettunen vastasi.

Suomella oli Tšekin MM-kisoissa mukanaan kahdeksan ensikertalaista. Harnesk perusteli valintojaan sillä, että kaikkien kolmen kentän tulisi olla pallollisesti vahvoja ja tehdä tulosta.

Suomen pallollisessa pelissä oli kuitenkin paljon parantamisen varaa. Myöskään pelaajamerkillä puolustaminen ei toiminut missään vaiheessa.

Kettusen mukaan päätös siitä, jatkaako Suomi samalla valmennuksella kahden vuoden päästä pelattavissa Turun kotikisoissa, tehdään kuitenkin myöhemmin.

– Olen suhteellisen tyytyväinen (siihen, miten Suomi on MM-turnauksessa pelillisesti pelannut). Välierässä olimme ehkä vähän sukkasillaan, emmekä saaneet irti sitä, mitä on tehty. Ruotsi-alkusarjapeli tehtiin hyvin. Tämä on pitkä matka ja lopussa kaksi viimeistä pikataivalta päättävät, miten se yleensä arvioidaan, Kettunen päätti.