Suomalaisten velkaantuminen on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2020.
Velkaantuminen noudattelee pitkälti talouden suhdanteita. Kun talous kasvaa, kotitalouksien lainavelka kasvaa mukana, kun taas taantumassa velkaa otetaan vähemmän.
Vuonna 2024 suomalaisten velkaantumisaste oli 100,2 prosenttia. Velkaantumisasteella tarkoitetaan velkojen osuutta käytettävissä olevista tuloista vuositasolla.
Luku laski hieman edellisestä vuodesta. Velkaantumisaste on alhaisimmillaan sitten vuoden 2006.
Neuvonantaja Markus Aaltonen Suomen Pankin rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolta sanoo, että velkaantumisasteen laskuun vaikuttaa muun muassa viime vuosien keskimääräistä vähäisemmät lainanostot. Kuluttajat ovat edelleen varovaisia.
Kuluttajien luottamus ja esimerkiksi asunnon ostoaikomukset ovat keskimääräistä alhaisemmalla tasolla.
Heikon luottamuksen taustalla vaikuttavat tutut syyt.
– Työttömyysaste on kasvanut ja kuluttajat kokevat työttömyyden uhan kasvaneen. Inflaatio oli voimakasta vuosina 2022 ja 2023, eikä kuluttajien ostovoima ole vielä palautunut aiemmalle huipputasolle, Aaltonen sanoo.
Suomalaiset myös säästävät aiempaa enemmän. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste on kasvussa. Velkaantumisastetta laskee se, että käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet.
Laskusuunnasta huolimatta suomalaisten velkaantumisaste on yhä historiallisesti melko korkea.
– Välittömät huolet kotitalouksien velkaantumisen kasvusta ovat lieventyneet, mutta velkaantuneisuus on alenemisestaan huolimatta kuitenkin edelleen melko korkealla, Aaltonen sanoo.
Tällaista suomalaisten velka on
Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan puolella suomalaisista kotitalouksista oli jotain velkaa viime vuonna. Velallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli 161 prosenttia.
Vuoden 2024 lopussa velkaa oli yhteensä 137 miljardia euroa. Yksittäisellä asuntokunnalla oli velkaa keskimäärin noin 94 000 euroa.
Velkaantuneimpia ovat 35–44-vuotiaat. Alin velkaantumisaste on nuorimmilla ja vanhimmilla ikäluokilla.
Asuntolainaa on alle kolmanneksella, ja määrä on laskussa. Asuntovelallisten velkaantumisaste on muita merkittävästi korkeampi, 213 prosenttia.
Monella parikymppisellä ja pienituloisella velkaantumisastetta nostaa opintolaina. Elokuussa 2025 opintolainakanta eli opintolainan kokonaismäärä oli suurimmillaan kautta aikojen, yhteensä 6,6 miljardia euroa.
Tarkastelimme tarkemmin eri ikäryhmien velkaeuroja ja velkaantumisastetta.
Yli kaksi kolmasosaa suomalaisten veloista on asuntolainoja, vaikka asuntolainaa on alle kolmanneksella.
Velkaantumistilasto ei sisällä kotitalouksien maksettavana olevaa osuutta taloyhtiölainoista eikä kaikkia kulutusluottoja. Taloyhtiölainat ovat kasvaneet merkittävästi ja monella asuntovelallisella on myös tuhansia euroja taloyhtiölainaa.
Myös kulutusluotot kokonaisuudessaan ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana.
Kansantalouden rahoitustilinpidon mukaisesta lainavelasta taloyhtiölainoja on noin 12 prosenttia lainoista ja kulutusluottoja 16 prosenttia.
Mitä tapahtui vuonna 2022?
Miksi velkaantumissuhteen käänne osuu juuri vuoteen 2022? Sitä ennen kotitalouksien velkaantumisaste tuplaantui 20 vuodessa. Asuntolainoja otettiin huippumäärä vuonna 2021.
Suomen Pankin neuvonantaja Markus Aaltonen sanoo, että kehitykseen vuonna 2022 ja sen jälkeen vaikuttivat muun muassa korkojen ja muiden välttämättömien kustannusten nopea nousu.
– Korkotason nousu kasvatti kotitalouksien lainanhoitomenoja, mikä on omiaan vähentämään kotitalouksien halukkuutta ottaa lainaa esimerkiksi asunnonostoa varten.
Taustalla talouden käänteeseen vaikuttivat muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota.