Pienet ja keskisuuret keskipohjalaisyritykset nojaavat liiaksi kehittämis- ja innovaatiotoimissaan omaan osaamiseen.
Tähän johtopäätökseen on päädytty Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen keskiviikkona julkistamassa tutkimuksessa. Tutkimuksen tekijä on dosentti Olli Rosenqvist.
Tuloksia saadakseen yritysten on kurotettava enemmän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-organisaatioihin sekä rahoittajiinkin, katsoo Rosenqvist.
Keski-Pohjanmaalla on otettu tavoitteeksi, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan käytettyjen rahallisia panostusten bruttokansantuote-osuutta kasvatetaan nykyisestä prosentista neljään prosenttiin.
Se ei kuitenkaan Rosenqvistin mukaan onnistu ilman eri tahojen yhteistyön syventämistä ja tehostamista.
Tällä hetkellä TKI-toiminnan kehittäminen ei yrityksissä ole Rosenqvistin mielestä kestävää, sillä iso osa maakuntaliiton myöntämistä panostuksista valuu tuottamattomaan toimintaan. Siinä opetellaan ja kokeillaan muualla kehitettyjä teknologisia innovaatioita, vaikka panostuksia pitäisi tehdä tutkimukseen.
Keski-Suomen ely-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus kohdistuu harvoin – jos koskaan – tutkimustoimintaan, kirjoittaa dosentti Rosenqvist.
Painopistettä olisikin siirrettävä ammattikorkeakoulumaisesta soveltavasta tutkimuksesta yliopistollisen tutkimuksen työelämälähtöisen hyödyntämisen suuntaan.
Olli Rosenqvist perustelee, että vain korkeatasoinen yrityksiä auttava tieteellinen toiminta lisää maakunnan vetovoimaa. Tieteellistä asiantuntemusta voidaan hankkia rekrytoimalla tai ostopalveluna, Rosenqvist ehdottaa.
Tutkimukseen haastateltiin kolmenkymmenen, EU:n kehittämisavustusta saaneen keskipohjalaisyrityksen edustajia.